Katri Lipsonin unelmien esikoiskirja

Katri Lipson vertaa lentävää lähtöään kirjailijana avaruusalukseen: Kosmonautti voitti viime viikolla Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja nousi Finlandia-ehdokkaaksi.

Katri Lipsonilla, 43, oli pikkutyttönä kaksi unelmaa: tulla kirjailijaksi ja viidakkotohtoriksi. Enää haaveiden toteutuminen ei ole kaukana. Lipson toimii lääkärinä Helsingissä ja esikoiskirja on ilmestynyt. Kirjailijan ura on sitä paitsi saanut mahdollisimman lentävän lähdön – Lipsonin ensimmäinen kirja voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuoden parhaasta esikoisesta ja nousi myös Finlandia-palkintoehdokkaaksi.

Kirjailijaa itseään esikoisen raketinnopea syöksy julkisuuteen ja kirjallisuuden kermaan hämmentää ja ilahduttaa.

– Niin, voisikohan tässä olla jo vastaavuutta avaruusaluksiin, jotka lähtevät maasta korkeuksiin. Aikamoista työntövoimaa siinä alussa tarvitaan ja pitkää suunnittelua ja tekemistä, mutta sitten kun se lähtee, lähteekin näköjään aika rysäyksellä, Lipson nauraa.

Esikoiskirjapalkinto sai tuoreen kirjailijan ”hiljaiseksi ja nöyräksi”. Vielä suurempi yllätys oli Finlandia-ehdokkuus.

– Se oli minulle ihan täysi järkytys. Ajatellen miten upeita romaaneja kirjoitetaan tässä maassa jatkuvasti ja tänäkin vuonna on tullut ulos, en todellakaan ajatellut pääseväni siihen joukkoon.

Finlandia-palkintoa Lipson arvostaa mutta myös arvostelee.

– Sillä on puolensa ja puolensa. Finlandian yhteydessä juhlitaan kirjallisuutta ja hyviä kirjoja. Toisaalta se luo turhaa vastakkainasettelua kirjailijoiden välille. Tietysti me yritämme nousta sen yläpuolelle jollain tavalla.

Kosmonautin kustantamokierros

Katri Lipson teki Kosmonauttia (Tammi 2008) kymmenen vuotta, mutta idea on vieläkin vanhempi. Romaanin ensimmäiset rivit hän kirjoitti jo kesällä 1990.

Kun kirja oli valmis pari vuotta sitten, alkoi sen kiivas tarjoaminen kustantajalle. Kosmonautti kiersi lähes kaikki kustantamot, ennen kuin Tammi päätti ottaa tuntemattoman lääkärin ensimmäisen teoksen listoilleen.

Tieto Tammen myönteisestä päätöksestä vei Lipsonilta jalat alta.

– Ennen kuin sain tiedon hyväksynnästä Tammelta, tiedustelin itse asiaa ja sainkin kuulla, että kirjani oli herättänyt siellä päässä jotain kiinnostusta. Silloin menivät kyllä jalat alta, se on myönnettävä, Lipson muistelee.

Mielikuvitellen Muurmanskiin

Kosmonautti kertoo avaruusmiehen urasta haaveilevasta neuvostoliittolaispojasta Serjozasta ja hänen parhaasta ystävästään Sahasta. Idea kirjaan tuli Suomen tv:n esittämistä dokumenteista, jotka kuvasivat tavallisten neuvostokansalaisten arkea rajojen auetessa.

Tarina sijoittuu neuvostoaikaiseen Muurmanskiin. Kaupungissa Katri Lipson on käynyt itse ainoastaan ajatuksissaan.

– Talven kylmyys ja pimeys on tuttua meillekin täällä. Toisaalta tiedän, miltä näyttää itäblokin lähiö; olen nähnyt niitä muualla Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa. Muurmanskin maailma on rakentunut myös valokuvien ja lukemani kautta.

Kirjailijalle on ollut tietoinen valinta olla matkaamatta paikan päälle.

– Olen miettinyt hyvin monta kertaa tämän pitkän prosessin aikana, että olisiko pitänyt, mutta aina päädyin yhtä varmasti, että ei, Lipson toteaa.

Ei valmiita tulkintoja

Kosmonautti on rakkaudentunnustus venäläiselle kirjallisuudelle. Katri Lipsonia itänaapurin kirjallisuudessa kiehtoo sen monitasoisuus ja kieli.

– Teksteissä on päästy semmoisiin mielen syvyyksiin, että se on ihan vertaansa vailla. Teksti kulkee psykologisesti monella tasolla. Olen miettinyt myös, onko venäjän kielessä jotain aivan erityistä, koska se ilmaisee niin hyvin juuri syviä ihmisen psyykeen liittyviä asioita.

Venäläiskirjoihin verratun oman romaanin saamat hyvät arvostelut ovat ilahduttaneet Lipsonia. Tuore kirjailija on valmis keskusteluihin myös tavallisten lukijoiden kanssa.

– Minulta voi tulla kysymään, mitä ikinä vain haluaa! Se auttaa itseäkin löytämään uusia puolia omasta tekstistä. Toinen asia sitten on, haluaako tulkita jotain toiselle liian valmiiksi. Itse asiassa se, mitä minä olen ajatellut, voikin olla ihan hassua, ja se lukijan käsitys on ihan yhtä oikea.

Ylikierroksia työpäivän iltana

Lääkärin ammatti on Katri Lipsonille kutsumus. Ammattiin hän valmistui Ruotsissa. Nykyään hän työskentelee Helsingissä työterveyslääkärinä. Yhdysvaltalaisen puolison lisäksi Vantaan Martinlaakson kodissa asuu perheen kuusivuotias poika.

Kirjoittaminen on ollut Lipsonille tärkeää lapsesta asti. Lähes kymmenen vuotta hän kirjoitti pelkästään runoja. Myös ensimmäinen käsikirjoitus, jota hän tarjosi kustantajalle noin kaksikymmentä vuotta sitten, oli runokokoelma.

Ensimmäisen dekkarin Lipson sai valmiiksi viisitoistavuotiaana.

– Se oli sellainen urakka, että kun sain sen lopulta loppuun, alku oli niin lapsellinen, että eihän sitä olisi voinut ajatellakaan julkaistavaksi. Toisaalta olin niin väsynyt siitä prosessista, etten jaksanut ruveta enää muokkaamaan kirjaa.

Aikuisena työn ja harrastuksen yhteen sovittaminen ei ole aina onnistunut pulmitta.

– Se on ollut haastavaa, ja kirjoittaminen on ollut pirstaleista. Olen kirjoitellut iltaisin, viikonloppuisin ja joskus lomalla, sen minkä olen jaksanut, eikä aina ole jaksanut. Kirjoittaminen keskellä arkiviikkoa aiheuttaa ylikierroksia, vaikka pitäisi illalla jo nukkua ja valmistautua seuraavaan työpäivään.

Unelmien esikoinen

Katri Lipson toteaa Kosmonautissa, että ihmisen haave kertoo hänestä eniten.

– Yleensä haaveet ovat hyviä ja positiivisia asioita, joita kohti ihmiset pyrkivät. Ne myös muuttuvat elämän aikana. Ne kertovat aika paljon, minkälaisessa elämän vaiheessa ihminen on, Lipson selittää.

Omaan haaveeseensa kirjailijaksi tulemisesta Lipson on uskonut aina.

– Minulla on ollut niin suuri halu ja vimma tähän. Siitä minulle on tullut jonkinlainen usko, että jos tekee tarpeeksi haluamansa asian eteen, se onnistuu ennemmin tai myöhemmin.

Seuraavaksi Lipson haluaisi saada lisää aikaa kirjoittamiseen ja kielten opiskelemiseen. Esimerkiksi venäläisiä tekstejä Lipson lukee vielä suomeksi, mutta ei ehkä kauaa.

– Jos kieliunelmani toteutuu, voin ehkä jonain päivänä lukea niitä alkukielellä.

Katri Lipson Radio Novan Helmi-hetkessä. Lue Kosmonautin arvostelu ja osallistu kirjakeskusteluun. Lipsonin ja Jukka Ahosen sanoittama Hobbyraumin Kosmonautti-laulu. Lipson Tammen omilla sivuilla.