Kataloniassa äänestetään laittomasti itsenäisyydestä

Katalonialaisilta kysytään haluavatko he oman Katalonian valtion ja pitäisikö sen olla itsenäinen. Mielenilmaisu on symbolinen, mutta sen poliittinen merkitys riippuu siitä, lähtevätkö itsenäisyyden kannattajat runsain joukoin liikkeelle.

Keskusvallan keräämät verot kismittävät

Manuel Iglesiasin mielestä Madrid kohtelee Kataloniaa taloudellisesti väärin.

Kauppias Manuel Iglesias, 55, on kiireinen myydessään oliiveja, kastikkeita, purkitettuja kaloja ja muita Iberian niemimaan ja sen lähivesien herkkuja Boquerian kauppahallissa Barcelonan keskustassa.

Iglesias on yksi niistä, jotka aikovat huomenna "äänestää", ja vastata molempiin yllämainittuihin kysymyksiin 'sí', kyllä. Äänioikeutettuja on yli 5,5 miljoonaa, yli 16-vuotiaista ylöspäin.

Yrittäjä-Iglesiasta kismittää Madridin keskusvallan keräämät verot, joita hänen mielestään palautuu takaisin Kataloniaan 11-12 miljardia euroa liian vähän vuodessa. Ja julkisten sijoitusten määrä itsehallintoalueelle on vain vähentynyt vuosien mittaan, hän sanoo.

– Tiettyyn pisteeseen asti on normaalia, että enemmän ansaitseva maksaa enemmän kuin saa takaisin, mutta se mitä täällä tapahtuu ei ole normaalia missään Euroopan maassa, Iglesias tuhahtaa. Katalonia on Espanjan yksi parhaimmin toimeentulevista alueista.

Hän ei syytä Madridia kaikesta pahasta, mutta sanoo että se on yrittänyt tietoisesti maalata synkäksi Katalonian tulevaisuuden, jos itsenäisys koittaa.

–  Madrid on itse taloudellisesti upoksissa.

Hän kuittaa kummallisena pelot kaupan hiljentymisestä mahdollisine tulleineen, mikäli uudet rajat syntyisivät itsenäistymisen myötä.

–  En tiedä mitä tulee tapahtumaan. En ole miettinyt sekuntiakaan, että tavarantoimittajat lakkaisivat myymästä minulle. Minulla on heitä paljon Baskimaalla, Extremadurassa, Madridissa.

Espanjassa on siirrytty ahkerasti ja pakosta työn perässä, erityisesti vauraammille alueille kuten Kataloniaan ja Madridin seudulle. Se näkyy perheissä.

– Minulla sukulaisia niin Cuencassa (Kastilia-La Manchassa) kuin Madridissa. Ei meille tule poliittisia perheriitoja, ei tässä ala eri virrata, hän virnistelee.

Kyse ei ole vain rahasta. Katalonialaisuus on oma kulttuuri, kieli ja identiteetti, samalla kun se on kietoutunut Espanjaan.

– Meitä ei ole kukistanut itsehallinnon menetys (Espanjan perimyssodassa) 1714, ei Miguel Primo de Riveran eikä Francisco Francon diktatuurit, jotka kielsivät kielemme, Iglesias pamauttaa.

Itsenäisyydestä ei tulisi helppoa

 Claudia Casadevalls ja Tuomo Jauhiainen aikovat äänestää 'kyllä'.

Historiaa pohtii myös katalonialaistunut arkkitehti Tuomo Jauhiainen, 41, joka aikoo äänestää 'kyllä'.

– Katalonia on monessa suhteessa oma kulttuuri ja oma valtio. On oikeus ainakin keskustella itsenäisyydestä ja oikeus kysyä sitä kansalaisilta täällä. On aika hassua kun kuuntelee itsenäisyyttä tukevia lausuntoja, niitä voi verrata vastaaviin Suomessa noin sata vuotta sitten. Suomi-persperktiivi antaa lisää ymmärrystä itsenäistymispyrkimyksille täällä, Jauhianen määrittelee kerrostalonsa pyykkien värittämältä kattoterassilta, mistä on huikea näkymä merelle yli kaupungin.

Jos, siis jos, Katalonia itsenäistyisi, alkutaival ei olisi helppo.

– Taloudellisesti alku on todella vaikea, mutta pitkällä tähtäimellä en näe mitään syytä miksi 7,5 mijoonan asukkaan Katalonia ei pärjäisi itsenäisenä, Jauhiainen arvioi.

Hän on asunut pysyvästi yli 11 vuotta Kataloniassa ja sanoo että hänellä siksi on jo oikeus sanoa mielipiteensä.

Gràciassa asuvan Jauhiaisen perheeseen kuuluu neljän pienen lapsen lisäksi arkkitehtipuoliso Claudia Casadevalls, katalonialainen sukunimeään myöten.

– Aion äänestää 'kyllä'. Katsotaan tuleeko meistä itsenäisiä. Se kestää pitkään ja on hyvin vaikeaa sukupolvelleni, mutta toivon että saavutamme sen.

Espanjan hurja työttömyys on hurjaa myös Kataloniassa, nyt noin 22 prosenttia, nuorisotyöttömyydestä puhumattakaan.

– Oli odotukset että tulee työpaikkoja ja asiat paranevat. Niin ei ole käynyt. Pelkään että kärsimme paljon, mutta tulevilla sukupolvilla on paremmin, Casadevalls pohtii, kun kaksi lapsista pörrää pitkin terassia.

Eurooppalaisena hän ei usko, että EU jättäisi Katalonian ulos kylmään, mikä on nyt Brysselin kanta.

– Ei voi olla niin että kansa joka ilmaisee tahtonsa rauhanomaisesti ja demokraattisesti, joka on nyt osa EU:ta, ei voisi integroitua prosessissa joka kyllä veisi aikansa, hän ihmettelee.

Madridissa ollaan kädet kyynärpäitä myöten ristissä, jotta katalonialaiset jäisivät huomenna koteihinsa.

Oli tulos mikä tahansa, poliittinen päänsärky koettelee niin Kataloniaa kuin muuta Espanjaa.