Kataisen/Urpilaisen hallitus kääntää saamattomuuttaan opposition syliin

Toveri Josef Stalin oli melkoinen veijari mitä tulee politiikkaan ja luonnonvoimiin. Hän mm. yritti saada joet juoksemaan vastavirtaan.

Nyt samaa yritetään Suomen poliittisessa järjestelmässä.

Kun hallitus on saanut pian kolme vuotta aikaansa hukattua ja äänestäjien tuomio uhkaa vaaleissa, hallituksen dynamic duo, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.), yrittää kääntää suomalaisen politiikan kulkemaan takapuoli edellä puuhun.

Kyse on tietenkin viime viikkojen umpioudosta talouskeskustelusta ja ensi tiistaina järjestettävästä hallituksen ja opposition tapaamisesta. Sen aiheena on, tukeeko oppositio hallituksen tavoitetta jaksottaa kolmen miljardin valtion talouden tasapainotukset tuleville vuosille.

Tässä ei tarvitse olla kepulainen tai perussuomalainen huomatessaan, että asioita viedään eteenpäin vinksin vonksin -metodilla samalla kun hallitus luo savuverhoa omalle, liki kolme vuotta kestäneelle saamattomuudelleen.

Ei hyvät poijjaat se näin mene!

Ei se nyt kertakaikkiaan mene niin, että opposition pitäisi vuosi ennen vaaleja nauttia hallituksen luottamusta, kun hallituksella on köntsä - käyttääksemme Slaikka Gustafssonin ilmaisua - housuissa.

Opposition edustajat ovat saaneet Kataisen allekirjoittaman kutsun, joka on herättänyt suoranaista raivoa ja joka panee ulkopuolisenkin ihmettelemään, mitä Kataisen päässä liikkuu.

Paperissa on kolme kysymystä, joissa Katainen tivaa oppositiolta kantoja ikään kuin hallitusneuvotteluissa. Näin siellä lukee:

1. Oletteko sitoutuneet siihen, että valtion velan bkt-osuuden kasvu pysäytetään lähivuosien aikana?

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan valtion velan bkt-osuuden kääntäminen laskuun edellyttäisi lähivuosina karkeasti kolmen miljardin euron sopeutustoimia vuositasolla laskien? Mikäli ette, mikä on arvionne valtion velan bktosuuden taittamisen edellyttämästä sopeutuksesta lähivuosina?

3. Mikäli olette sitoutuneet valtion velan bkt-osuuden kasvun pysäyttämiseen, niin pitäisittekö parhaana vaihtoehtona tämän tavoitteen edellyttämien sopeutustoimien voimaansaattamista vuonna 2015 vai olisiko sopeutustoimet mielestänne perusteltua jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle? Mikä olisi tällöin mielestänne perusteltu jaksotus sopeutustoimien voimaansaattamiselle?

Kysymykset ovat hyviä, mutta Katainen tuntuu todellakin unohtaneen, ettei nyt käydä hallitusneuvotteluita. Tuollaisia kysymyksiä hallituksen muodostaja esittää eduskuntavaalien jälkeen.

Muutenkin pikkulinnut laulavat, että Kataisen esikunnasta on opposition suuntaan suhtauduttu kuin apukoululaisiin. Pääministerin avustaja on lähetellyt linkkejä, joiden kautta voi tutustua Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Kaiken huipuksi tiistain tilaisuuteen raahataan jälleen kerran valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki opettamaan oppositiolle talouspolitiikkaa. Eiköhän oppositio tiedä jo missä mennään - mutta tietävätkö kaikki hallituksessa?

 Naurattaisi ellei tilanne olisi niin vakava.

Opposition ei tarvitse tiistaina esittää kuin yksi kysymys, niin tilaisuus loppuu siihen:

-  Mikä on hallituksen oma linja?

Siihen Kataisella ei ole vastausta eikä ilmeisesti aivan äkkiä ole tulossakaan. Kataisen kannattaisikin selvittää ensin hallituspuolueiden linjaukset (niistä ei ota selvää erkkikään) ennen kuin alkaa vaatia oppositiolta tukea omalle horjuvuudelleen.

Koska Kataista ei kuitenkaan aivan yksinkertaisena miehenä pidetä, moni miettiikin, mikä tämän teatterin takana on. Yhdeksi vaihtoehdoksi on esitetty sitä, että Katainen saisi oppositioveivauksesta yhden syyn vetäytyä lähtöasetelmiin kunta- ja soteuudistuksessa kasvojaan täysin menettämättä. Siitä puhutaan keskiviikon välikysymyksessä. 

Kuka tietää. 

Kokonaan toinen asia on talousviisaiden todistelu, että kolmen miljardin leikkaukset on syytä jaksottaa tuleville vuosille. Niin onkin. Sen tajuaa varmasti jo oppositiokin ilman hallituksen alentuvaa apukouluopetusta.

Vaalien jälkeen ongelmat ovat joka tapauksessa käsissä ja uuden hallituksen hoidettava maan asiat aivan riippumatta siitä, mitä ensi viikolla sovitaan. Kaiken lisäksi mainittu kolme miljardia ei riitä niissä pohdinnoissa mihinkään. 

Oma lukunsa on Urpilaisen 50/50 -höpinä siitä, että leikkauksia ja veronkorotuksia tehdään/on tehty saman verran. Ei ole tehty, eikä ekonomistien mukaan olisi järkevää tehdä jatkossakaan. EK:n Jussi Mustonen arvioi, että hallituksen tekemistä säästöpäätöksistä 75 % on mennyt kuntien kautta veronkorotuksiin. 

Mutta pannaanpa ingressi muistin virkistämiseksi toistamiseen: 

Se ei sovi susillekaan, että historian surkeimpiin jäävä hallitus rupeaa loppumetreillään heittämään savuverhoa ja panemaan oppositiota vastuuseen tekemisistään ja epäonnistumisistaan. Tiistaina opposition ensimmäinen kysymys Kataiselle voisi kuulua vaikka näin:

-      Pidät sie minnuu tyhmänä, vai oot sie semmonen ite?  

Timo Haapala