Kaskeala: Suomea voidaan puolustaa vain asevelvollisuusarmeijalla

Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala painottaa yleisen asevelvollisuuden merkitystä Suomen puolustukselle. Kaskeala totesi tänään 166. maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä, että yleistä asevelvollisuutta tarvitaan, olipa Suomi sitten liittoutunut tai liittoutumaton.
-Vain asevelvollisuus voi tuottaa määrällisesti ja laadullisesti riittävän korkeatasoiset joukot oman maamme alueella ja kansamme puolustukseen, Kaskeala katsoi. Kaskealan mukaan liittoutumisesta koituvat kansainväliset velvoitteet ovat hoidettavissa, kuten nykyisinkin, näihin tehtäviin halukkaista reserviläisistä ja palkatusta henkilöstöstä kootuin joukoin. -Asevelvollisuuden perusteella ei suomalaisia sotilaita ole tarve eikä voidakaan lähettää kansainvälisiin operaatioihin, hän painotti.

Ruotsi ja Norja vaikeuksissa

Kaskealan mukaan korkeatasoinen reservi mahdollistaa myös kansainvälisten tehtävien hoitamisen laadukkain joukoin ja kustannustehokkaasti. -Meillä ei ole samoja vaikeuksia kriisinhallintajoukkojen rekrytoinnissa kuin muilla eurooppalaisilla mailla. Innokkaita ja hyvin koulutettuja reserviläisiä jonottaa Suomessa tuhansittain ulkomaisiin operaatioihin.

Toisin on Kaskealan mukaan Ruotsissa ja Norjassa, joissa valikoiva asevelvollisuus on jo tuottanut ongelmia kansainvälisten joukkojen ylläpidossa rekrytointipohjan jäätyä liian kapeaksi. Kaskeala muistutti, että yleisen asevelvollisuuden ansiosta puolustusvoimat kouluttaa reserviin lähes koko miespuolisen ikäluokan koulutustasoon ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.

-Näin hyvää ainesta ei mikään ammattiarmeija saa riveihinsä värvättyä. Kaskealan mukaan Suomen turvallisuusympäristön myönteinen kehitys sallii toki reservimme pienentämisen. -Joukkojen supistukset on järkevää kohdistaa vanhempiin asevelvollisiin eikä vähentää varusmiespalvelukseen kutsuttavien määrää.

Palveluita ulkoisiksi

Samassa tilaisuudessa puhunut puolustusministeri Jan-Erik Enestam selvitteli ajankohtaista kumppanuushanketta, jonka avulla pyritään selvittämään joidenkin puolustusvoimien tarvitsemien palvelujen ulkoistamista. Hankkeen tavoitteena on, että puolustusvoimat voisi jatkossa keskittyä entistä tehokkaammin ydintehtäväänsä eli sotilaalliseen maanpuolustukseen. Enestamin mukaan sellaiset olemassa olevia arvoja kuvaavat lauseet kuin "armeija marssii vatsallaan", joutuvat muuttuvassa tilanteessa uudelleen arvioitaviksi.

-Joudutaan kysymään, millainen on se armeija, joka tänä päivänä yleensä marssii, ja olisiko tällaisen armeijan ruokahuolto järjestettävissä jollakin muulla tavoin nykyistä tehokkaammin ja joustavammin? Kumppanuushankkeessa noudatetaan Enestamin mukaan kolmea periaatetta: Ensinnäkin uusien ratkaisujen tulee tuottaa lisäarvoa verrattuna nykyisiin käytäntöihin. Toiseksi huolehditaan siitä, että kriisiajan toimintavarmuus säilyy myös ulkopuolisten kanssa toimittaessa. Kolmanneksi lähdetään siitä, että henkilöstön edut otetaan muutoksessa huomioon.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat