Kaskeala nimitettiin komentajaksi

Uusi puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala aloittaa tehtävässään ensi vuoden lokakuun alussa, kun nykyinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund siirtyy eläkkeelle. Sitä ennen Kaskeala siirtyy puoleksi vuodeksi Brysseliin Suomen sotilasedustajaksi.

Samalla presidentti nimitti puolustusministeriön uudeksi kansliapäälliköksi kenraaliluutnantti Matti Aholan. Kansliapäällikön virka vapautuu jo ensi vuoden alussa sen nykyiseltä haltijalta, kenraaliluutnantti Pertti Nykäseltä, joka jää Hägglundin tavoin eläkkeelle.

Puolustushallinnon virkanimityspakettiin sisältyi myös laaja kenraalien nimityskierros.

Kansainvälisyys tärkeää

Vara-amiraali Kaskeala toteaa, että puolustusvoimien kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen edustaa puolustusbudjetista vain parin prosentin luokkaa. Siitä saatu hyöty on kuitenkin moninkertainen. Se lujittaa sekä oman maamme puolustusta että asemaamme Euroopan unionissa.

-Nyt vallitsevassa tilanteessa puolustusvoimien kansainvälisen yhteistoiminnan painopiste on selkeästi EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämisessä, sanoo Kaskeala.

Puolustusuudistus etenee

Puolustusuudistus etenee Kaskealan mukaan ripeästi. Rauhanajan organisaation ja kouluusjärjestelmän

muutokset on jo toteutettu ja valmiusyhtymien materiaalinen kehittäminen aloitettu. Kertausharjoitukset on parin vuoden tauon jälkeen niin ikään käynnistetty.

Valmiusyhtymien varustaminen ei Kaskealan mukaan ehkä kuitenkaan ole edennyt niin nopeasti kuin odotettiin. Tämä taas johtuu siitä, että hankintaprosessimme ja eri vaihtoehtojen tutkiminen on vienyt odotettua enemmän aikaa. Etuna tällä tietysti on se, että tiedetään tarkkaan, millaista hankittava materiaali on.

Suomella on nykyisin yksi Euroopan suurimmista puolustusvoimista. Sen käyttämä sotamateriaali on toistaiseksi käyttökelpoista, mutta nopeasti vanhenemassa ja kerralla. Kaskeala huomauttaa samalla, että vahvuutemme on aina ollut reserviläisissä.

-Uudistetun koulutuksen ja materiaalihankintojen tavoitteena on aiempaa pienemmät, mutta sitäkin tehokkaammat puolustusvoimat. Sama suuntaus asevoimien supistamiseksi vallitsee naapurimaissammekin, vaikka eri mittakaavassa ja osin myös eri syistä, Kaskeala toteaa.

Puolustuksen lähtökohdat

Suomen kansallisen puolustuksen lähtökohdat ovat kansainvälisen toiminnan merkityksen kasvusta huolimatta säilyneet Kaskealan mukaan ennallaan.
-Niitä ovat edelleenkin sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava puolustuskyky, koko valtakunnan kattava puolustus sekä yleinen asevelvollisuus. Hän tähdentää, että kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen ei ole ristiriidassa kansallisen puolustuksemme kanssa, vaan pikemminkin täydentää ja vahvistaa puolustuskykyämme sekä lujittaa sen kansainvälistä uskottavuutta.

Suomen turvallisuusympäristön muutokset ja puolustuksen tarpeet päivitetään ensi vuonna. Vuoden 1997 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tarkistustyö on paraikaa käynnissä, ja se on tarkoitus saada valmiiksi ensi maaliskuuhun mennessä.

Sotilaallisesti liittoutumaton

Suomi hakee turvaa yhteistyöstä

Suomen omaan turvallisuuspolitiikkaan kuuluu arvioida sotilaallista liittoutumattomuutta ja sotilaallisen yhteistyön merkitystä osana Euroopan unionin kehitystä.
-Osallistuminen unionin ja Naton välisen kriisinhallintayhteistyön tiivistämiseen ei merkitse sotilaallisesta liittoutumattomuudesta luopumista, korostaa vara-amiraali Kaskeala. Se kuitenkin lisää hänen arvionsa mukaan Suomen turvallisuuspoliittista liikkumavaraa vahvistamalla vaihtoehtojemme uskottavuutta.

Poliittisesti liittoutuneena Suomi hakee turvaa yhteistyöstä eikä eristäytymisestä, jota puolueettomuus nykyoloissa merkitsisi.
-Eristetyssä asemassa olevan maan on varmistettava itselleen mahdollisimman tehokkaat keinot vaikuttaa omaan turvallisuuteensa.

(MTV3-STT)