Kaskeala Kosovossa: Pohjoismainen prikaati täysin mahdollinen

Kosovon operaation alusta lähtien Suomi on ollut mukana brittien johtamassa monikansallisessa prikaatissa Ruotsin ja Norjan kanssa. -Perinteisesti mieluimmin etujoukkona toimivat britit esittivät pohjoismaisen prikaatin perustamista itse asiassa ensimmäisen kerran jo vuosi operaation alkamisen jälkeen. He itse olisivat siinä prikaatissa mukana nykyisen johtoaseman sijaan vain yhdellä pataljoonalla, Kaskeala muistaa. -Kaikki toiminta tähtää siihen, että meillä olisi kyky toimia pohjoismaisena prikaatina vuonna 2003, hän paljastaa. Kaskealan mukaan pohjoismaisen pataljoonan perustaminen olisi teoriassa mahdollista jo ennen vuotta 2003.

Ei tarvetta lähtöön

Kosovon monikansallisten KFOR-joukkojen supistamista pidetään mahdollisena jo ensi vuonna, mutta Kaskealan mukaan Suomi jatkanee alueella vastakin nykyisellä vahvuudella eli pataljoonalla. -Minä en näe mitään sotilaallista tarvetta lähteä Kosovosta pois ja tuskin siihen on intohimoa poliittisellakaan puolella, hän tiivistää. -Mitä Kosovossa toimivan suomalaisjoukon vahvuuteen tulee, niin pataljoona on vastakin optimaalisin joukkokokoonpano tämän tyyppiseen operaatioon. Mieluummin koko pataljoona tai ei pataljoonaa lainkaan, hän jatkaa.

Pataljoonan monikansallistamista Kaskeala ei pidä järkevänä vaihtoehtona varsinkaan silloin kun uhka on edelleen olemassa. Monikansallisen pataljoonan operatiivinen hyötysuhde on hänen kokemuksensa mukaan jopa Pohjoismaiden kaltaisessa homogeenisessä kokonaisuudessa pienempi kuin kansallisen pataljoonan. -Prikaati on minusta pienin toimiva monikansallisen joukon yksikkö ja viimeistään Bosnian positiivisten kokemusten jälkeen se on opittu ymmärtämään myös Natossa.

Kosovo-operaation kätilö

Kaskealan kädenjälki oli vahvasti mukana jo siinä vaiheessa, kun suomalaisten joukkojen lähettäminen Kosovoon oli vasta neuvotteluvaiheessa. Tästä syystä hän sanoo tulevansa Balkanille aina yhtä mielellään. -Olin vuonna 1999 vastuussa Kosovon rauhanturvaoperaation käynnistämisestä ja leikillisesti olen verrannut itseäni jopa kätilöön. Eikä joukon synnytys ollut alkuvaiheessa suinkaan helppo tehtävä, olimmehan me koko operaation ensimmäinen Naton ulkopuolinen kansakunta, Kaskeala selvittää. -Me loimme tuolloin suomalaisille statuksen, joka toimi sittemmin mallina mm. Ruotsille, hän korostaa.

Kaskeala muistuttaa, että Suomi on puolueettomuudestaan huolimatta päässyt sanomaan alusta lähtien oman kantansa Naton kanssa käydyissä neuvotteluista ja se on myös otettu huomioon. Hänen mukaansa tilanne ei ole tältä osin muuttunut kahdessa vuodessa mihinkään. -Vast'ikään julkaistun mielipidetiedustelun mukaan suomalaisten into liittyä Natoon on koko ajan laskussa, mutta ainakaan minua se ei huoleta. Tosiasiassa nykyinen yhteistoimintamalli tarjoaa meille monessa mielessä jopa paremman statuksen kuin monelle tavalliselle Naton rivijäsenelle. Tietyllä tavalla olemme siis erikoisasemassa.
-Tiivistettynä voisi sanoa, että Suomi on Naton operaatioissa hyväksytty, arvostettu ja tasavertainen kumppani, jolla on myös sananvaltaa suunnitteluvaiheesta lähtien, Kaskeala selvittää.

Hän nostaa Suomen nauttimasta arvostuksesta esimerkkinä esiin taannoisen tilaisuuden, jossa oli mukana kaikkiaan 43 maan puolustusvoimien komentaja. -Brittiläinen kollegani, amiraali Sir Michael Bojce nosti siellä kaikkien kuullen Suomen esiin erityisen hyvin toimivana maana. Parempaa kiitosta ei sotilas voisi saada.

Ehkä seuraavaksi Afganistaniin

Suomi on sitoutunut mukaan myös EU:n yhteiseen kriisinhallintajoukkoon. Tavoitteena on, että vuodesta 2003 lähtien EU:n tulisi olla kykenevä osallistumaan niihin kriisinhallintaoperaatioihin, joissa Nato ei ole käytettävissä. Suomi on tarjonnut EU:n joukkojen käyttöön kaikkiaan 2000 miestä.

Hänen mukaansa Suomella on valmiudet lähettää nopeasti joukkoja myös Euroopan ulkopuolelle. Ensimmäisenä mieleen tulee Afganistan. -Sekä poliittinen että sotilaallinen johto joutuvat varmasti miettimään Afganistaniin lähtemistä. Ratkaisevia tekijöitä tulevat olemaan ainakin operaation luonne ja YK:n Suomelle tarjoama mandaatti. -Julkisuudessakin esillä ollutta mahdollisuutta lähettää suomalaisia rauhanturvaajia Eritreaan voi sen sijaan miettiä aikaisintaan ensi vuonna, kun paikkoja vapautuu, Kaskeala korostaa.

(MTV3-STT)