Kärpäset valtasivat Suomenlahden saariston

Tänä kesänä Suomenlahden saaristossa ja rannoilla on havaittu hämmästyttävän paljon kärpäsiä. Tämä saattaa johtua tammikuussa sattuneesta suurtulvasta, joka loi suotuisat lisääntymispaikat kesän pörisijöille.

Eläinmuseoon on soittanut monia ihmisiä, jotka ovat kuvailleet kärpäsiä olleen valtavia määriä. Yleisesti sopiva luonnehdinta on ollut sellainen, että soittaja sanoo joutuneensa kantamaan talosta ulos kihvelillä kärpäsiä, jotka sätkivät selällään henkitoreissaan. Yhden kihvelin tyhjennyksen jälkeen on kohta tarvinnut jatkaa samaa työtä.

- Meriveden poikkeuksellinen nousu on ehkä tuonut maihin niin paljon leväkasaumia eli hautereita, että siellä on kehittynyt uusi kärpässukupolvi alkukesän aikana, pohtii Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Hans Silfverberg.

Kyse on vielä pelkästä arvailusta, hän korostaa.

Silfverberg kertoo, että ilmoituksia suurista kärpäsjoukoista on tullut Turun saaristosta aina noin Haminan seudulle saakka. Kärpästen massasiintymiselle syytä etsivän Silfverbergin yksi ajatuskulku on, että alkukesästä olisi ollut ensin normaalinkokoinen kärpäsmäärä, joka olisi muninut leväkasaumiin.

- Näissä hautereissa olisi kehittynyt lämpimissä säissä poikkeuksellisen paljon uusia kärpäsiä, eikä vielä ole ilmaantunut niin paljon petoja, että ne olisivat pitäneet kärpäsmäärät kurissa.

Kärpästen hitaus kummastuttaa

Ihmiset ovat ihmetelleen myös sitä, että kärpäset ovat olleet hyvin hitaita; ne eivät ole lähteneet pakosalle vaan niitä on voinut ottaa kiinni helposti. Silfverbergillä on yksi mahdollinen vastaus valmiina:

- Kuvittelisin selityksen olevan yksinkertaisesti sen, että noin suuri joukko ei ole löytänyt itselleen syötävää. Ne ovat yksinkertaisesti nälkiintyneitä, hän sanoo.

- Jos lisäksi on ollut huonosti nestettäkin saatavana, kärpänen on voinut myös siitä syystä huonommin. Merivettä ei kovin moni kärpäslaji pysty juomaan, hän jatkaa.

(MTV3-STT)