Karhun ja ilveksen metsästys pysyy entisellään

Karhun ja ilveksen metsästys pysyy Suomessa lähes entisellään. Suomessa elää noin 1000 karhua ja arviolta 1200 ilvestä.

Vuosittain kaadetaan keskimäärin 84 karhua ja suunnilleen yhtä monta ilvestä. Karhujen määrä on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana vajaalla sadalla eläimellä, mutta ilveskanta peräti 450:llä.

Karhukannan kehitystä ohjataan edelleen metsästyksellä, ja maa jaetaan neljään alueeseen. Niistä keskisellä otetaan käyttöön naaraskarhun metsästystä koskeva kiintiö. Ilveksen runsastumista hillitään puolestaan metsästyksellä niin poronhoitoalueella kuin muualla maassa.

Maa- ja metsätalousministeriössä on tehty karhu- ja ilveskantojen hoitosuunnitelmat, joiden tarkoituksena on säilyttää näiden suurpetojen määrät "suotuisalla suojelun tasolla". Ministeriö julkisti suunnitelmat tänään. Ne ovat jatkoa jo aiemmin laaditulle Suomen susikannan hoitosuunnitelmalle.

Hoitosuunnitelmissa esitetyissä lukuisissa toimenpiteissä otetaan huomioon ilveksen ja karhun taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä eläinten biologia ja ekologiset tarpeet.

- Niissä on haettu kokonaisvaltaista ratkaisua sekä välineitä päätöksenteolle ja strategialle, tiivistää apulaisosastopäällikkö Christian Krogell.

EU:n luontodirektiivi ei edellytä hoitosuunnitelmien laadintaa, mutta ne auttavat Krogellin mukaan osoittamaan, että direktiivin tiukat velvoitteet täytetään Suomessa.

Petokannat säilytetään elinvoimaisina

Ministeriön linjausten mukaan Suomen ilves- ja karhukannan tulee säilyä elinvoimaisena. Petojen aiheuttamat haitat pitää minimoida, kansalaisten karhu- ja ilvestietämystä täytyy lisätä. Karhut ja ilvesten tulee säilyä ihmisarkoina.

- Määrällisiä ilveksen ja karhun tavoitekantoja ei nykyisessä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista antaa, toteaa ylitarkastaja Madeleine Nyman. Niiden kehittymistä kuitenkin seurataan jatkamalla petohavainnoinnin rinnalla radio- ja GPS-pantaseurantaa.

- Tehdyn analyysin perusteella Suomen karhu- ja ilveskannan suojelun tason voidaan jo nykyisellään olevan suotuisa, mainitsi ylitarkastaja Nyman.

Runsaimmat kannat sitten 1800-luvun

Suomen ilveskanta oli yhtä suuri viimeksi 1800-luvulla ja karhukanta yhtä runsas 1870-luvulla.

Karhuja on nyt koko Euroopassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen antamien lukujen perusteella yhteensä 25300. Ruotsissa on karhuja peräti 2600, mutta Norjassa vain muutama kymmenen. Suomen ja Venäjän Karjalan yhteinen karhukanta on 4300 karhua. Venäjällä, Valkovenäjällä ja Baltiassa liikkuu 6800 karhua. Eniten niitä on Karpaateilla eli peräti 8100. Itä-Alpeilla elää 2800 karhua ja Balkanilla 700.

Ilveksiä on riistantutkijoiden laskelmien mukaan Euroopassa yhteensä 9900. Niistä parituhatta elää Ruotsissa ja Norjassa, 1500 Suomessa ja Venäjän Karjalassa, 3400 Venäjällä, Valko-Venäjällä, Puolassa, Ukrainassa ja Baltiassa sekä Karpaateilla 2500.

(MTV3-STT)