Karhu runsastuu tasaisesti

Karhu

Viime vuoden aikana tehtiin 5091 varmennettua karhuhavaintoa. Vuoden vähimmäiskanta oli näin 845 yksilöä. Vähimmäiskannalla tarkoitetaan varmuudella todettujen eri karhujen määrää. Todennäköinen karhukanta on kuitenkin tätä paljon suurempi.

Susien viime talven todennäköiseksi lukumääräksi puolestaan on laskettu 98-116 sutta. Pentueita niillä olisi 6-9, ja todennäköinen pentumäärä 29-36. Vaikka koko maan susimäärä on lähes ennallaan, susi runsastui etenkin Kainuussa ja Ylä-Karjalassa.

Koko maan ahmakanta oli viime vuonna suunnilleen edellisen vuoden tasolla eli vähintään 123 ahmaa. Edellisen vuoden vähimmäiskannaksi arvioitiin 120 ahmaa. Huomattava osa niistä, arviolta 30-40 prosenttia liikuskeli myös valtakunnan rajojen ulkopuolella. Ahmakannasta noin puolet eleli poronhoitoalueella.

Karhunpentueita ainakin 80

Ennen vuoden 1999 metsästyskautta, joka alkoi 20. elokuuta, Suomessa eleli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petotutkijan Ilpo Kojolan mukaan noin 1050-1150 karhua.
-Radioseurannat osoittivat itärajan tuntumassa asutelevien karhujen talvehtivan yleisesti Venäjän puolella, selvitti erikoistutkija Kojola. Viime vuonna syntyneitä karhupentueita havaittiin 80, joissa oli yhteensä 135-140 pentua. Kojolan mukaan todennäköinen pentuemäärä oli havaittua hieman suurempi.

Eniten karhuja Suomessa eli vajaat neljäsosa kaikista elää Pohjois-Karjalassa, jossa viime talven todennäköinen karhumäärä ennen lisääntymiskautta nousee 250:een. Riistanhoitopiireittäin viime talven todennäköiset karhukannat olivat seuraavat: Etelä-Häme 23 karhua, Etelä-Savo 105, Kainuu 85 (niistä poronhoitoalueen ulkopuolella 55), Keski-Suomi 105, Kymi 105, Lappi 165 karhua ja Oulun riistanhoitopiiri 65 karhua (20). Edelleen Pohjanmaan todennäköiseksi karhukannaksi arvioitiin 50 karhua, Pohjois-Hämeen 28, Pohjois-Karjalan siis 250, Pohjois-Savon 65, Ruotsinkielisen Pohjanmaan 9, Satakunnan 18, Uudenmaan 14 ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin 3 karhua. Kevään karhukantaa lisää vielä viime talven pennut, joiden todennäköiseksi määräksi arvioidaan siis 165.

Susia viisumitta Venäjällä

Susia oli viime vuonna Suomessa vähintään 98.

-Susista 20-40 prosenttia liikuskeli myös Venäjän puolella, mainitsi Kojola. Sudet runsastuivat Kainuun riistanhoitopiirin eteläosien eli Kuhmon ja Sotkamon sekä Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin pohjoisosien eli Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon muodostamalla alueella. Näillä seuduilla asui noin 40 prosenttia Suomen susikannasta. Muualla susiluvut pysyttelivät suunnilleen edellisvuoden tasolla tai vähenivät.

Koko Suomen susista (vähimmäiskannasta) asusteli peräti 73 prosenttia itäisessä Suomessa. Kaikki kahdeksan susipentuetta havaittiin Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa. Radioseurannat osoittivat susilauman reviirikoon Kainuussa vaihtelevan 600-1300 neliökilometrin välillä. Kainuun riistanhoitopiirin alueella eleli susista 28-32, Pohjois-Karjalassa 28-34 ja muualla Suomessa 25-30.

Ilveskin lisääntyy

Poika ja ilves

Suomessa oli viime vuoden lopussa vähintään 835 ilvestä eli kolme prosenttia edellisvuoden vähimmäiskantaa runsaammin. Poronhoitoalueella ilveksistä asuu 5 prosenttia, läntisessä Suomessa 33 prosenttia, Sisä-Suomessa 28 prosenttia ja itäisen Suomen alueella 35 prosenttia. Viime vuonna syntyneitä eri ilvespentueita tavattiin vuoden loppuun mennessä varmuudella 81. Pentuja niissä oli yhteensä 140-150. Petotutkija Kojola arvioi, että erillisten pentueiden ja pentujen määrä lienee kuitenkin suurempi, sillä ilvesten pentuehavainnot keskittyivät lyhyelle jaksolle marras-joulukuussa.
(STT)