Käräjäoikeus: Valtion maksettava varustamoille yli 100 miljoonaa euroa

Tallink Siljan Serenade -matkustajalaiva saapuu Helsingin satamaan useita tunteja myöhässä 30. marraskuuta 2012. Antti-myrsky on tänään sotkenut pahasti myös laivaliikennettä. Serenade aluksella tapahtui myrskyssä kallistuma, joka säikäytti matkustajia.
Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Hanna Takala

    hanna.takala(at)mtv.fi

    Helsingin käräjäoikeus on tänään tuominnut Suomen valtion palauttamaan noin 90 miljoonaa euroa liikaa perittyjä väylämaksuja sekä lisäksi korkoja. Saajina on useita kymmeniä suomalaisia ja ulkomaisia varustamoja.

    Esimerkiksi Tallink Silja saisi käräjäoikeuden mukaan liikaa maksettuja väylämaksuja takaisin 20,5 miljoonaa ja Viking Line 12, 4 miljoonaa.

    Tuomio ei ole lainvoimainen vaan asiaa tullaan puimaan mitä todennäköisimmin myös hovioikeudessa.

    – Valtion periaatteellinen linjaus on, että päätöksestä tullaan valittamaan, kertoo hallitusneuvos Merja Sandell valtiovarainministeriöstä MTV Uutisille.

    Valtio määrättiin maksamaan varustamoille myös tuotto- ja viivästyskorkoja. Käräjäoikeuden arvion mukaan niiden määrä noussee 20 miljoonaan euroon. Lisäksi valtio tuomittiin maksamaan oikeudenkäyntikuluja lähes miljoonalla eurolla.

    Tuomio koskee vuosia 2001-2004. Valtion mukaan varustamojen kanneoikeus olisi ollut vanhentunut, mutta käräjäoikeus ei tätä kantaa hyväksynyt.

    Pitkä vääntö väylämaksuista

    Taustalla käräjäoikeuden ratkaisemalle riidalle on Suomen käytäntö, jossa kansainvälisessä laivaliikenteessä perittiin korkeampia väylämaksuja kuin kotimaan liikenteessä. Euroopan Unioni puuttui tähän 2000-luvun alkupuolella. Suomi muuttikin väylämaksulakiaan vuonna 2006 ja on palauttanut varustamoille liikaa maksettuja väylämaksuja, mutta vain vuodelta 2005.

    Vuonna 2009 korkein hallinto-oikeus käsitteli väylämaksuja ja päätti, ettei maksuja palauteta.

    Valtio on siis lähtenyt siitä, että erilaisille väylämaksuille olisi ollut hyväksyttävät syyt, mutta käräjäoikeus totesi ne unionin oikeuden vastaisiksi. Valtion mukaan asiaa ei olisi myöskään tullut käsitellä käräjäoikeudessa vaan ainoastaan Europan unionin tuomioistuimessa. Tätä väitettä käräjäoikeus piti muun muassa perustuslain vastaisena.

    Lue lisää aiheesta:
    Talous

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •