Kanteita sataa palomieslakossa

Neuvottelut kolme viikkoa jatkuneen palomieslakon ratkaisemiseksi eivät ole edistyneet. Kiista on jumittunut osapuolten erilaisiin näkemyksiin työriidan peruskysymyksistä, lähinnä lakkojärjestöjen haluamista omista sopimusoikeuksista.

Kuntatyönantajan mukaan lakkoliittojen vaatimukset etenkin omista sopimusoikeuksista ovat kohtuuttomia, ja muistakin niiden vaatimista asioista on jo sovittu edellisen palomieslakon yhteydessä.

Suomen Palomiesliitto Spal ja sen kattojärjestö Seteli eivät puolestaan hyväksy väitteitä siitä, että Spalin lakossa olevat palomiehet ylipäätään tavoittelisivat lakolla liitolle uusia sopimusoikeuksia.

Setelin puheenjohtaja Heikki Santala pitää kiinni lakkoliittojen kannasta, että sopimusoikeuksien osalta kiista johtuu jo sovittujen sopimusten noudattamatta jättämisestä.
-Kunnallinen työmarkkinalaitos on soveltanut yksipuolisesti väärää sopimusta, kysymys on nyt asian oikaisemisesta, Santala korostaa.

Tulkintakiista vanhasta välimiesmenettelystä

Lakkoliittojen konsulttina toimivan Jorma Reinin mukaan edellisen palomieslakon yhteydessä syntynyt, välimiesoikeuden tekemä päätös on yhä lainvoimainen. Hän perää kiistan juridisten faktojen selvittämistä.
-Valtakunnansovittelija ei toistaiseksi ole ottanut kantaa siihen, onko tämä menettely voimassa vai ei, Reini valittelee.

Kuntatyönantaja ei ymmärrä lakkoliittojen vaatimuksia omista sopimusoikeuksista etenkään aikaisempaan välimiesmenettelyn päätökseen vedoten.
-Tuolloisella välimiesoikeuspäätöksellä lakkoliitoille ei annettu mitään erillisiä sopimusoikeuksia, vaan pelkästään oikeudet yhtyä muiden tekemiin sopimuksiin, sanoo neuvottelupäällikkö Pentti Hakola Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta.

KT:n mukaan Seteli on irtisanonut sekä Reinin esitykseen pohjautuvan että viime kesäisen sovintoehdotuksen, jotka nekään eivät sisältäneet sopimusoikeuksia KT:n ja Setelin välillä.

Kanteita ropisee työtuomioistuimeen

Lukkiutunut neuvottelutilanne on johtanut siihen, että kiistan osapuolet ovat nostaneet työtuomioistuimessa kosolti kanteita puolin ja toisin.
Kuntatyönantaja on nostanut kanteet 77 palomiehestä. Syynä on ollut se, että he ovat ryhtyneet lakkoon, vaikka ovat vielä työrauhavelvoitteen piirissä. Velvoite koskee palomiehiä, jotka ovat liittyneet Suomen Palomiesliittoon kesken sopimuskauden muista palomiesliitoista.

Lakkoliittojen mukaan kuntatyönantaja on joutunut luopumaan noin kymmenestä kanteesta. Seteli ja Spal ovat puolestaan nostaneet kanteet 21 kuntaa vastaan laittomista työtaistelutoimenpiteistä. Liitot syyttävät kuntia lakkolaisten painostamisesta.
-Näissä kunnissa lakkolaisia on uhkailtu irtisanomis- ja erinäisillä muilla rikosoikeudellisilla seuraamuksilla, sanoo Suomen Palomiesliiton toiminnanjohtaja Heikki Saksa.

Myös lakkolaisiin kohdistettu suojelutyötä koskeva painostus on Saksan mukaan perusteetonta, koska virkamiehellä on perustuslaillinen oikeus siitä kieltäytyä.

Kuntatyönantaja: normaalit järjestelyt

Kuntatyönantaja tyrmää uhkailusyytteet ja sanoo lakon aikaisten toimenpiteiden olevan kaikilla työpaikoilla aina käytettyjä normaaleja laillisia järjestelyjä.
-Kanteita on nostettu tapauksista, joissa vuosilomia on siirretty tai peruutettu, sanoo Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Pentti Hakola.
-Kiistaa on ollut myös lakon aikana aloitetuista sairaslomista. Hakola tyrmää myös lakkoliittojen syytteet kuntaviranomaisten kirjeitse harjoittamasta kotirauhan rikkomisesta.
-Kunnat ovat lähettäneet kirjeitä aikaisemman liittojäsenyyden vuoksi työrauhavelvoitteen piirissä oleville työntekijöilleen.

Spal haluaa tupo-tason KT:n mielestä se jo on

Palomiesliitto kiistää myös tavoittelevansa ylimitoitettuja palkankorotuksia. Palomiesliiton vaatimuksissa on sen mukaan kysymys vuonna 1995 sovittujen palkkausmääräysten käyttöönotosta.
Liitto sanoo vaativansa takaisin 10 ja 15 vuoden kohdalle ajoitettujen ikälisien palauttamista. Ne eivät kuitenkaan liiton mukaan aiheuttaisi lisäkustannuksia, ja palkkavaatimukset mahtuisivat myös uuden tupo-sopimuksen raameihin.

Kuntatyönantajan mukaan paloalalla on jo voimassa virallisten pääsopijajärjestöjen kanssa tehdyt ja tupo-tasoa vastaavat sopimukset, minkä vuoksi uusia sopimuksia ei tehdä.

Lakkoa on soviteltu viimeksi maanantaina. Tuolloin valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen mukaan osapuolten näkemykset olivat yhä niin kaukana toisistaan, ettei edellytyksiä sovintoesityksen antamiseen ollut.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat