Kansantanssiväki lisäisi tanssia koululiikuntaan

Tanssinopetus pitäisi liittää osaksi koululiikuntaa. Tämä ajatus sai kannatusta tänään Tampereella Tanssimania-tapahtumassa, jossa keskusteltiin poikien tanssista tai pikemminkin siitä, miksi pojat eivät tanssi.

Lasten tanssiryhmissä tytöt ovat selvänä enemmistönä. Sukupuolierot tasoittuvat, kun mennään kohti aikuisryhmiä. Suomalaiset kansantanssit ovat kuitenkin leimallisesti paritansseja, joissa molempia sukupuolia pitäisi olla yhtä monta.

Pispalan Sottiisin toiminnanjohtaja Jukka Heinämäki sanoo, että poikakato ei vaivaa kansantanssia yhtä pahasti kuin taidetansseja. Heinämäki kuitenkin suosittelee Suomeen Viron mallia. Virossa varsinkin kansantanssilla on vankka sija liikunnanopetuksessa.

-Tanssi opettaa lapselle ja nuorelle kehon hallintaa ja varsinkin sosiaalisia taitoja, Heinämäki perustelee. Lapsiryhmiin tyttöjä on tarjolla noin 80 prosenttia ja poikia vain 20 prosenttia. Aikuisryhmissä suhde on karkeasti 60-40 prosenttia.

Kasvavan pojan liikunta erilaista

Hankalin vaihe pojille on murrosikä. He vierastavat toista sukupuolta, pitävät tanssiliikuntaa neitimäisenä ja valitsevat maskuliinisempia lajeja. Tsuumi-ryhmän koreografi Matti Paloniemi tähdentää, että poikien ajatus liikunnasta on selvästi erilainen kuin tytöillä. Tämä ero pitää tunnustaa.

Paloniemi muistuttaa, että Suomessakin ala-asteen liikunnan opetussuunnitelmasta löytyy maininta tanssista. Käytännössä kuitenkin vain muutama prosentti kouluista toteuttaa suunnitelmaa kirjaimellisesti. Poikien tanssiharrastuksessa esiintyy alueellisia eroja. Paikkakunnilla, joissa kansantanssin harrastuksella on vahvat perinteet, pojat lähtevät suosiolla tanssiryhmiin.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat