Kansankäräjät kiinnostavat kansanedustajia

Aktiivisimpia ovat RKP:n edustajat. Käräjille pyrkivät Astrid Thors, Thomas Blomqvist, Mikaela Nylander, Ulla-Maj Wideroos, Mats Nylund sekä Anna-Maja Henriksson. Ehdolla ovat myös SDP:n Maarit Feldt-Ranta ja kokoomuksen Kimmo Sasi.

Muut puolueet eivät ole asettaneet ehdolle kansanedustajia. Muista puolueesta ehdolle ovat asettuneet niiden ruotsinkielisten osastojen puheenjohtajat. Ainoa poikkeus on keskustan Peter Albäck, jonka nettikirjoittelusta on syntynyt kohua Pohjanmaalla.

Käräjien jäsenet valitaan erikseen ehdolle asettuneiden kuntavaaliehdokkaiden joukosta kuntavaalin tulosten perusteella. Ehdokkaat valitaan puolueiden valitsemassa järjestyksessä. Ruotsinkielisiksi ilmoittautuneet kuntavaaliehdokkaat ovat ehdolla automaattisesti, mutta puolueet voivat asettaa ehdolle myös muita, jos he ovat työskennelleet ruotsin kielen puolesta Suomessa, toimineet ruotsinkielisissä poliittisissa järjestöissä ja ilmoittavat tittelinsä ehdokaslistoilla myös ruotsiksi.

Kansankäräjien valintoja vaikea hahmottaa

Käräjien tapa seuloa suomenkielisten ehdokkaiden joukosta hyväksyttävät ehdokkaat on herättänyt tyytymättömyyttä. Vihreät arvostelivat ilmoittautumislomakkeita, ja kansanedustaja Janina Andersson katsoi Hufvudstadsbladetin mukaan, että käräjät oli tiukentanut ehtoja. Käräjät on torjunut arvostelun.

Apulaissihteeri Viveca Lahti sanoi, että toimintatapoja on yksinkertaistettu, ja huomautti, että kaikki puolueet ovat hyväksyneet lomakkeen.

Lomakkeella kysytään, miten ehdokas on toiminut ruotsinkielissä poliittisissa järjestöissä Suomessa tai miten hän on edistänyt ruotsin kielen asiaa Suomessa. Lisäksi ehdokkaan tulee ilmoittaa tittelinsä tai ammattinsa ruotsiksi virallisella ehdokaslistalla.

Äänestäjän ei ole helppo tietää, milloin hänen äänensä vaikuttaa myös kansankäräjien kokoonpanoon. Kaksikielinen virkanimike ei automaattisesti merkitse, että ehdokkaan äänet lasketaan kansankäräjävaaleissa. Kiinnostuneet äänestäjät voivat tarkistaa asian ehdokkaalta tai puolueelta itseltään.

Suoriin vaaleihin kansankäräjät ei aio palata. Se maksaisi liikaa, postiäänestyksenä noin puoli miljoonaa euroa, kun käräjien vuosibudjetti kokonaisuudessaan on noin miljoonan euron verran.

Kansankäräjät julkisti ehdokaslistat tänään. Ehdolla on yhteensä 297 kuntavaaliehdokasta.

(MTV3-STT)