Kansanedustajat arvioivat EU:n tulevaisuutta

Eduskunta aloittaa syysistuntokautensa

Kesälomalta palaavat kansanedustajat pääsevät ensi töikseen arvioimaan Euroopan unionin tulevaisuutta. Pääministeri Matti Vanhanen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja esittelevät syyskauden ensimmäisessä istunnossa tiistaina EU:n konventin työtä ja hallitusten välisen konferenssin näkymiä. Hallituksen EU-selonteosta keskustellaan eduskunnassa keskiviikkona ja tarvittaessa myös torstaina.

EU:n mahdolliseen puolustusytimeen, presidenttiin ja komissaarien määrän rajoittamiseen ottavat sen jälkeen kantaa ainakin ulkoasiainvaliokunta, perustuslakivaliokunta ja suuri valiokunta. Selonteosta tekee mietinnön ulkoasiainvaliokunta. Asia palaa täysistuntoon syyskuun viimeisenä päivänä ja mahdolliset äänestykset käydään 3. lokakuuta.

Aikataulu on mahdollisimman tiukka, sillä eduskunnan näkemysten tulee olla Suomen edustajien tiedossa jo seuraavana päivänä alkavassa EU:n hallitusten välisessä konferenssissa.

Syksyä hallitsee totuttuun tapaan valtion ensi vuotta koskevan talousarvioesityksen ja siihen liittyvien lakien käsittely. Matti Vanhasen hallituksen ensimmäiseen talousarvioon liittyviä budjettilakeja on tulossa eduskuntaan normaalia pienempi määrä, ainoastaan 35 kappaletta.

Suosituimmaksi puheenaiheeksi nousee todennäköisesti alkoholiveron alentaminen. Mitään raittiusrintaman esiinmarssia ei kuitenkaan ole odotettavissa. Budjetin keskeistä osaa koskevissa äänestyksissä ei hallituspuolueiden kansanedustajille anneta ns. vapaita käsiä, kuten pienemmissä viinaa, uskontoa ja vaikkapa siviilipalvelusta koskevissa asioissa on ollut tapana. Erityisesti kristillisdemokraattinen oppositio tekee silti parhaansa, että edes joku hallituspuolueen edustaja hairahtuisi.

Lokakuun alkupuolella tulee käsittelyyn myös kuluvan vuoden toinen lisätalousarvio. Eduskunta saa syykaudella myös selonteot postipalveluista ja hallinnon julkisuudesta.

Lakiesitykset liito-oravista ja erikoissairaanhoidosta

Budjettilaeista mutkikkain voi olla arvonlisäveron alarajan muutos liukuvaksi. Hallituksen sisällä on ollut erimielisyyttä siitä, ulotetaanko uudistus koskemaan myös maatalousyrittäjiä. Asia on kytköksissä EU:n komission kanssa käytäviin neuvotteluihin kansallisen ns. 141-maataloustuen jatkomahdollisuuksista.

Syksyn aikana eduskuntaan odotetaan myös hallituksen esitystä erikoissairaanhoitolain muuttamisesta siten, että suositusten sijasta valtio voi antaa kunnille velvoittavia määräyksiä hoidon järjestämisestä. Se merkitsee osittaista paluuta ns. normiohjaukseen.

Ydinenergialakiin on tulossa muutos, jossa ydinvoiman tuottajiin ryhdytään soveltamaan rahattoman vastuun periaatetta. Keskustelua saattaa aiheuttaa lisäksi metsälain muutos, jossa säädetään metsäkeskuksille tiedonantovelvoite alueellisille ympäristökeskuksille. Toisaalta lakiesityksessä puututaan myös metsätöiden häirintään.

Lainsäädäntötyö on syyskuun alusta lukien aiempaa paremmin palkattua. Kansanedustajien kuukausipalkkio nousee silloin 9,4 prosentin verran.