Kansallismuseo teki harvinaisen soitinlöydön

Kansallismuseo on tehnyt erittäin harvinaisen soitinlöydön. Museon omista varastoista löydettiin cembal d'amour -kosketinsoitin, joita valmistettiin 1700-luvulla. Kansallismuseon soitin on ainoa laatuaan maailmassa ja sen historia liittyy jopa keisari Aleksanteri ensimmäiseen.

Kansallismuseo on löytänyt varastoistaan ainutlaatuisen kosketinsoittimen. Toista cembal d'amouria ei ole maailmassa. Soitinta luultiin ensin klavikordiksi, mutta kun varastojen kätköistä löytyi lisää osia, huomattiin, että kyse oli 1700-luvulla rakennetusta soitinharvinaisuudesta.

Teknisesti cembal d'amouria voi pitää pitkäkielisenä klavikordina, jossa on metallivasarat. Koneisto ei ole enää alkuperäinen, mutta kolmimetrisen soittimen muoto ja tarkat mitat saatiin konservointityön aikana selville.
Puunäytteistä tehtiin ikäajoitus, joista voitiin päätellä, että soitin on rakennettu noin 1750-luvulla, todennäköisimmin Tukholman seudulla.

Ainutlaatuisen soittimen arvoa nostavat kansilevyissä olevat kolme taidokkasta maisemaalausta, joiden tekijä on tuntematon. Soitinta käytettiin kotisoittimena ja orkestereissa.

- 1700-luvun puolessa välissä musiikkimaku alkoi muuttua ja orkesterin koko kasvoi suuremmaksi. Isommassa orkesterissa vaadittiin kovempiäänisiä soittimia, ja siinä vaiheessa cembal d'amourilla, joka oli aika hiljainen soitin, ei ollut enää käyttöä, kertoo mittavan entisöintiurakan suorittanut konservaattori Aki Arponen.

Kansallismuseon löydön historiaa on jäljitetty. Soitin tuotiin suomeen 1814 raahelaiselle Bergbomien suvulle. Soitin lahjoitettiin Kansallismuseoon 1944. Historiallisimman hetkensä cembal d'amour koki vuonna 1819, kun Bergbomin tytär soitti Raahen portilla Venäjän keisari Aleksanteri I:lle kappaleen Napoleonin retki alppien yli.

Oikeaa cembal d'amourin ääntä voidaan ehkä kuulla taas tulevaisuudessa, kun joku asiaan vihkiytynyt soitinrakentaja tekee tästä soittimesta tarkan kopion alkuperäisine koneistoineen.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat