Kansalaisten ilmastolasku satoja euroja

Suomi varautuu siihen, että reilun viikon päästä alkavassa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ei vielä saada aikaan oikeudellisesti sitovaa sopimusta päästöjen vähentämisestä. Hallitus toivoo tiedonannossaan eduskunnalle, että kokouksessa saataisiin aikaan poliittinen sopimus, jossa sovittaisiin esimerkiksi kehittyneiden maiden päästövähennyksistä ja ilmastorahoituksen määrästä.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunnalta haetaan tiedonannolla selkeää neuvottelumandaattia ympäristöministerille ja tarvittaessa pääministerille, kun neuvotellaan rahoituksesta, päästövähennyksistä ja metsänielujen määrittelystä.

- Näissä tarvitaan tiettyä neuvotteluvaraa, ja tiedonannon käsittelyllä annetaan neuvotteluvaraa neuvottelijoille, Vanhanen selventää.

Hiilinielujen laskentatavat huolena

Suomi on kokouksessa vankasti EU:n leirissä, mutta kansallisena murheena ovat hiilinielujen laskentatavat. Suomi ei hae nieluista taloudellista lisähyötyä, mutta haluaa rajoittaa niihin liittyvät merkittävät taloudelliset riskit.

Hallitus pitää uhkana sitä, että biologinen hiilinielu muuttuu laskennalliseksi päästöksi. Näin voisi käydä, jos vertailukohteeksi otetaan vuosi, jolloin metsiä hakataan poikkeuksellisen vähän, ja nielujen väheneminen lisääntyneiden hakkuiden seurauksena otetaan huomioon samoin kuin päästöjen kasvukin.

Biologisen nielun kääntyminen laskennalliseksi päästöksi voi hallituksen mukaan aiheuttaa enimmillään jopa satojen eurojen vuosittaisen kustannuksen.

Suomi tukee kokouksessa EU:n neuvottelijoille riittävän väljää mandaattia, joka sallii sitoutumisen -20 prosenttia korkeampaan päästövähennykseen aina -30 prosenttiin asti. Jos -30 prosenttiin mennään, on EU:n ulkopuolisilta kehittyneiltä mailta kuitenkin vaadittava samaa tasoa ja kehittyneimmiltä kehitysmailtakin riittävää sitoutumista päästövähennystoimiin.

(MTV3 - STT)

NÄIN PÄÄMINISTERI LINJAA HALLITUKSEN ILMASTOLINJAA