Kansalaisparlamentti hioo näkemyksiä: "Hyvin perusteltu mielipide muokkaa omaani"

Kokeilussa kansalaisparlamentti käsittelee neljää aihetta, joista on tehty kansalaisaloite eduskuntaan. Kokeilun myötä eduskunta saa punnittuja mielipiteitä kansalaisilta ja kansalaiset saavat suoran osallistumismahdollisuuden.

– Kansalaisparlamenttikokeilussa on kyse suomalaisen demokratian kehittämisestä, sanoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.

Kansalaisparlamentaarikkojen valinta

Parlamentin jäsenyys on monivaiheisen prosessin tulos. Aluksi mukana oli satunnaisotannalla 30 000 suomalaista. Heille lähetettiin syyskuun alussa kutsu. 

Yli kaksituhatta vastasi kutsuun myönteisesti. Tästä joukosta valittiin edelleen noin kuudensadan ihmisen joukko siten, että he edustavat koko Suomen kansaa.

Kansalaisparlamentaarikoista noin 450 osallistui toimintaan netin kautta viikko sitten. Ja tänä viikonloppuna kokoontuu 200 kansalaisparlamentaarikkoa istuntoon Helsinkiin.

Keskustelu avartaa näköaloja

Lauantaina parlamentti on käsitellyt huumeisiin liittyviä aiheita. Ensimmäinen sessio käsitteli huumeiden käyttötilakokeilua. Ja samana päivänä keskusteltiin myös kannabiksen laillistamisesta.

Tutkimuksista tiedetään, että asiantuntijoiden kuunteleminen ja keskusteleminen eri mieltä olevien ihmisten kanssa lähentää eri mieltä olevien henkilöiden näkökantoja.

– Tämä on hyvä, koska yhteiskunnassa on tällä hetkellä paljon vihamielisyyttä ja vastakkainasettelua. Tällä pyritään depolarisoimaan eikä polarisoimaan, kertoo professori Grönlund kansalaisparlamentin tavoitteista.

Innostuneita osallistujia

Kansalaisparlamentin jäsenet ovat eri-ikäisiä ja eri puolilta Suomea. He työskentelevät pienryhmissä keskustellen.

– Kun olen olen kuunnellut hyvin perusteltuja mielipiteitä muilta niin olen huomannut, että omatkin mielipiteeni muokkautuvat, kertoo Sari Kangasniemi Kirkkonummelta.

Saman ovat huomanneet myös Inka Karppi Espoosta ja Aatu Samppala Kauhajoelta.

– Joskus sitä jää liikaa omaan mielipiteeseensä, ja sitten joku tulee aivan toisenlaisesta elämästä ja kertoo oman näkemyksensä, niin se pistää miettimään omaa mielipidettä, kertoo Karppi.

– Välillä on katsottu asiaa vähän eri vinkkeleistä, mutta se juuri on mielenkiintoista ja hyvää keskustelua ja yhteisymmärrykseen on aina päästy, kertoo Samppala oman pienryhmänsä työskentelystä.

Keskusteluissa syntyneistä näkemyksistä laaditaan raportti, joka toimitetaan eduskuntaan niihin valiokuntiin, jotka kulloistakin aihetta käsittelevät. 

– Näin saadaan eduskunnan käyttöön harkittu kansalaismielipide, kertoo professori Grönlund.

Kokeilun rahoittavat Sitra, eduskunta sekä Åbo Akademin demokratiatutkimuksen huippuyksikkö FutuDem.

Lue myös: Eduskunnassa erimielisyyttä Ahtisaaren CMI:n Rauhanrahaston rahoittamisesta: "Ei Sitran ydintehtävän mukaista"