Kansalaisilla on tuntuvia talouspulmia

Suomessa on lukuisa joukko taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita kotitalouksia. Vaikeudet voivat olla markkamääräisesti pieniä, mutta kireille vedetyissä talouksissa yhä pienemmät velat koetaan ylitsepääsemättömiksi, arvioidaan Tilastokeskuksen tuoreessa Hyvinvointikatsauksessa.

Runsas viidennes kotitalouksista eli noin 490 000 kotitaloutta ilmoitti kohdanneensa vuonna 1994 vaikeuksia lainojen ja maksujen hoidossa. Koska maksuvaikeuksiin joutuneet kotitaloudet olivat usein keskimääräistä suurempia, vakavat taloudelliset ongelmat koskettivat joko välittömästi tai välillisesti noin neljättä osaa maan väestöstä, noin 1,2 miljoonaa ihmistä, arvioi tutkija Pekka Ruotsalainen.

Myös ylivelkaantuneiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Vuodesta 1991 ylivelkaantuneiden talouksien määrä on yli kaksinkertaistunut. Hyvinvointikatsauksessa selvitetään vaikeuksia asuntolainojen hoidossa, muiden lainojen hoidossa, vuokrien tai yhtiövastikkeiden maksussa sekä muiden laskujen maksussa. Vaikeuksiin joutuneista kotitalouksista noin puolet oli sellaisia, joilla oli vain yksi mainituista vaikeuksista. Neljännesmiljoonalle kotitaloudelle oli kasaantunut useamman tyyppisiä maksuvaikeuksia.

Talouksia, joilla oli kolme tai neljä vaikeutta, oli vuonna 1994 noin 110 000. Näihin talouksiin kuului 280 000 henkilöä. Moniongelmaiset taloudet ovat keskikooltaan suurempia kuin muut taloudet. Odotetusti merkittävin taloudellisten vaikeuksien aiheuttaja liittyi asumiseen ja asuntolainoihin.

Vuonna 1994 runsaalla 120 000 kotitaloudella esiintyi ongelmia asuntolainojen hoidossa. Tämä merkitsee sitä, että melkein joka viidennellä asuntovelkaisella kotitaloudella esiintyi asuntolainan hoitoon liittyviä ongelmia, arvioi Ruotsalainen. Kun asuntolainojen keskiarvo oli 168 000 markkaa, ongelmiksi nousseiden asuntolainojen keskiarvo oli lähes 210 000 markkaa.

Ongelmavelkaisten keskitulot olivat myös pienemmät kuin velkaisten tulot keskimäärin. Sama päti muiden velkojen kohdalla: keskivelka oli suurempi ja keskitulot pienemmät kuin muilla velallisilla.

Moni vuokra-asunnossakin asuva kotitalous painii asuntolainojen lyhennysten ja korkojen kanssa. Tällaisia talouksia oli vuonna 1994 noin 45 000 kappaletta. Tämä kielii tutkijan mukaan siitä, että kyseiset taloudet ovat jossain elämänsä vaiheessa omistaneet asunnon, mutta eivät enää. Asunnon myynnistä huolimatta heille on vielä jäänyt asuntovelkaa.

Maksuongelmaiset kotitaloudet ovat tietenkin useimmiten pienituloisia. Kolmannes maksuvaikeuksiin joutuneista talouksista kuului pienituloisimpaan tuloviidennekseen. Lisäksi maksuvaikeudet olivat selvästi yleisempiä pienituloisimpien talouksien joukossa, sillä 36 prosenttia heistä koki olevansa taloudellisissa vaikeuksissa, kun suurituloisimmassa viidenneksessä vastaava osuus oli 12 prosenttia.

Vaikka hyvätuloisimpaan viidennekseen kuuluvien talouksien tulot olivat suuret, oli useammalla kuin joka kymmenennellä maksuvaikeuksia. Tulojen suuruus ei takaa ongelmatonta talouden hoitoa, vaan tulojen ja menojen tasapaino, sanoo Ruotsalainen.

Eläkeläisillä menee paremmin, nuoret ja lapsiperheet vaikeuksissa

Eläkeläistalouksilla on ollut selvästi muihin ryhmiin verrattuna vähemmän lainojen ja maksujen hoitoon liittyviä vaikeuksia. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että eläkeläisillä on vähemmän sekä velkoja että yllättäviä tai ylipääsemättömiä maksuja. Eläketulot ovat olleet lamavuosinakin varma tulonlähde palkka- tai yrittäjätuloihin verrattuna. Esimerkiksi asuntovelkaa ottaneelle nuorelle lapsiperheelle tilanne on ollut viime vuosina päinvastainen: työttömyyteen ei olla osattu varautua, ja työttömyysjaksojen pituudet ovat yllättäneet monet velkaa ottaneet. Hyvä koulutus ja ammattitaitokaan ei ole riittänyt, Hyvinvointikatsauksessa sanotaan.

Työttömiä on paljon maksuvaikeuksiin joutuneiden joukossa. Joka toinen pitkäaikaistyötön talous on joutunut hankaluuksiin laskujen ja lainojen hoidossa vuonna 1994. Joka neljännellä yrittäjätaloudella on jäänyt laskuja rästiin. Lähes puolella yksinhuoltajatalouksista oli vaikeuksia laskujen ja lainojen hoidossa vuonna 1994. Jos työttömyys iskee yksinhuoltajaperheeseen, tulonmenetys on suuri. Myös yksinhuoltajien saamia perhepoliittisia tukia on leikattu tuntuvasti 90-luvulla. Muista lapsiperheistä etenkin nuoret perheet ovat tiukoilla. Pikkulapsiperheistä joka kolmannella oli maksuongelmia.

Työikäisillä yksinasuvilla maksuongelmat ovat tavallisia. Nuorista yksinasuvista runsaalla 40 prosentilla on ollut myös vaikeuksia laskujen maksussa. Ylivelkaantuminen kasvanut Työttömyys, konkurssit, takaukset ja muut taloudelliset takaiskut ovat johtaneet siihen, että ylivelkaantuneiden määrä on kasvanut koko 1990-luvun. Vuonna 1994 ylivelkaantuneeksi ilmoittautui noin 85 000 kotitaloutta, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1991. Ylivelkaantuneisiin talouksiin kuului vuonna 1994 noin 207 000 henkilöä.

Kaikista kotitalouksista, joilla on velkoja, ylivelkaantuneita oli vuonna 1994 jo 7 prosenttia. Ylivelkaantuneiden suhteellinen osuus onkin ollut selvässä kasvussa 1990-luvun alussa. Sen sijaan ylivelkaantuneiden keskimääräinen velkamäärä on ollut selvässä laskussa. Se voi johtua siitä, että ylivelkaantuneet ovat ongelmistaan huolimatta pystyneet lyhentämään velkojansa. Toisaalta ylivelkaantuneiden joukkoon on tullut uusia talouksia, joiden velan määrät ovat olleet keskimääräistä alhaisempia ja talouden pelivarat ilmeisesti ehtyneet, tutkija arvioi.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat