Kansalaiset: Mieluummin veronkorotuksia kuin vähemmän palveluita

Tiedot perustuvat Kunnallisalan kehittämissäätiön Suomen Gallupilla teettämään tutkimukseen, jossa kyseltiin kansalaisten näkemyksiä kuntatalouden hoidosta ja säästökeinoista.

Peräti 68 prosenttia vastaajista katsoi, että jos on pakko, parempi korottaa veroja kuin karsia palveluita. Vastakkaisen kannan otti 29 prosenttia vastaajista.

Vuosittain toistettavalla kyselyllä selviteltiin paitsi tavallisten kuntalaisten myös kunnanjohtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien mielipiteitä. Vastauksista ilmenee, että rivikansalaisten ja kuntien johtoportaan käsitykset asioiden hoidosta menevät selkeästi ristiin. Kunnanjohtajat suhtautuvat esimerkiksi henkilöstön lomautuksiin huomattavasti kuntalaisia ymmärtäväisemmin, eivätkä hyväksy veronkorotuksia lainkaan yhtä auliisti.

Tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen luonnehtii vastausten olevan kuin kahdesta eri maailmasta; kunnanjohtajat eivät kaihda mitään keinoja säästöjen aikaansaamiseksi.

Pehmeät säästökeinot kunniassa

Tavallinen kansa suhtautuu kuntajohtoa optimistisemmin kuntatalouden nykytilaan. Miltei puolet kansalaisista arvelee, että pahin ahdinko on jo ohitettu eikä palveluihin ja hallintoon kohdistuvia säästöjä enää tarvita. Kunnanjohtajista tätä mieltä on vain joka kymmenes. Kun kuntalaiset arvioivat kuntatalouden kohennuskeinoja, suosituimmiksi nousevat kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, kuntien yhteistyön lisääminen ja tulosvastuun soveltaminen kuntien virastoissa ja laitoksissa. Rahaa hankittaisiin mieluusti myös kuntien omaisuutta myymällä ja toisaalta menoja karsittaisiin investointeja lykkäämällä ja palveluja yksityistämällä.

Periaate "käyttäjä maksakoon" näyttää sekin saavan joltistakin kannatusta. Varsinkin joukkoliikenteen, liikunta- ja kulttuuripalveluiden sekä terveyskeskusten taksoja oltaisiin valmiit nostamaan, jos kunnan taloutta pitäisi ryhtyä tasapainottamaan.

Lainanoton suosio lisääntyy

Kaikkia henkilöstön palkkapussiin kohdistuvia säästötoimia sen sijaan arvioidaan aiempaa kielteisemmin. Palveluja tuottavaa henkilöstöä suostuisi vähentämään 24 prosenttia ja pakkolomautukset saavat 44 prosentin kannatuksen.

Kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat rivikansalaisia kovaluontoisempia: henkilöstöä olisi valmis karsimaan 80 prosenttia ja pakkolomautuksetkin hyväksyy 58 prosenttia. Pakkolomautusten kannatus on tosin romahtanut johtajienkin säästölistalla kuuden vuoden takaisesta ajasta.

Lainanoton lisääminen on entistä suositumpi keino: 69 prosenttia kunnan- ja kaupunginjohtajista hyväksyy ajatuksen ainakin jollain tavoin.

Jos pakkolomautuksiin ryhdyttäisiin, kunnanjohtajien ja kansalaisten mielipiteet sopivista lomautuskohteista olisivat samansuuntaisia. Kaikkein vastahakoisimmin vastaajat suhtautuvat terveydenhuollon ja vanhustenhuollon henkilöstön lomautuksiin, ja korkealle arvostuksessa tässä suhteessa kipuavat myös palo- ja pelastustoimen työntekijät.

Sen sijaan kuntalaisten niukka enemmistö antaisi talouden niin vaatiessa lomauttaa hallinto- ja suunnittelutehtävissä toimivia työntekijöitä, samoin kulttuurilohkon henkilöstöä.

Kansa arveltua valveutuneempaa

Julkisuudessa usein toistettu huoli, ymmärtäväkö kuntalaiset palvelujen aiheuttamien kustannusten päälle, osoittautui tämän tutkimuksen perusteella liioitelluksi. -Jolleivät he tiedä, niin ainakin he arvaavat hyvin, veistää tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten suuren osuuden oman kunnan menoista haukkaavat tietyt keskeiset toiminnot, ja vastausten keski-arvot osuivat varsin lähelle todellisuutta. Yksittäisissä vastauksissa oli toki suurempaa hajontaa, mutta Pehkosen mukaan "kansalaisia ei voi ihan tietämättömiksikään syyttää.

Tutkimukseen haastateltiin elo-syyskuussa henkilökohtaisesti 1021:tä yli 15-vuotiasta suomalaista. Mukana ei ollut ahvenanmaalaisia. Kuntien ja kaupunkien johtoportaalle osoitettuun postikyselyyn vastasi 324 kunnan- ja kaupunginjohtajaa sekä 246 kunnan- ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaa.

(STT)