Kansalaisaloitteen puuhamies: Pakkoruotsin kannattaminen on elitististä

Eduskunnan sivistysvaliokunta päätti tänään ottaa pakollisen ruotsin opiskelun lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsiteltäväkseen.

Kansalaisaloitteen alullepanija Ilmari Rostila pitää päätöstä odotettuna ja toivoo aloitteen kuumentavan kielikeskustelua vielä kevään eduskuntavaaleissakin.

"Täytyisi tunnustaa erilaisuus"

Rostilan aloitteen ydin on siinä, että ruotsin kielen opiskelemisen pakollisuus haittaa muiden - hyödyllisempien- vieraiden kielien oppimista. Pakkoruotsista huolimatta suurin osa sitä opiskelleista suomalaisista ei osaa kieltä niin hyvin, että sen käyttö sujuisi soljuvasti arjessa tai työtehtävissä.

Rostila pitää pakkoruotsin kannattajien asennetta ylimielisenä.

– Asiaa katsotaan ylhäältä päin, pienen piirin näkökulmasta. Heille ruotsi voi olla luonteva ja arjessa oleva asia. Tämä on sikäli elitististä, että useimpien tavallisten suomalaisten arjessa ruotsin kieli ei ole läsnä, Rostila ruotii.

– On paljon kielellisesti suuntautuneita opiskelijoita, jotka voivat opiskella esimerkiksi kolmea vierasta kieltä, mutta kaikki eivät ole. Täytyisi tunnustaa erilaisuus suomenkielisten keskuudessa. Meidän koulujärjestelmä on liian jäykkä tässä suhteessa ja koko meidän yhteiskunta.

Rostilan mielestä moni oppilas tarvitsisi enemmän äidinkielentunteja tai englanninopetusta kuin pakkoruotsia.

Aloite todennäköisesti eduskuntaan

Ruotsin pakollisen opiskelun kannattaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Mikaela Nylander (rkp.) haluaa, että aloite päätyy sivistysvaliokunnasta eduskunnan äänestettäväksi.

– Se on meidän ryhmän yksimielinen kanta. Tämä on sen verran iso asia, että jokaisen kansanedustajan pitää saada ottaa kantaa. Olen aika vakuuttunut, että tämä menee istuntosaliin, Nylander sanoo.

Rostilan syytettä elitismistä, ja siitä, että ruotsin opiskelu haittaa muiden kielien oppimista, Nylander ei niele.

– Jos ajatellaan ruotsinkielisiä lapsia, niin kyllähän he pystyvät siihen ja maailmalla pystytään. En usko, että suomalaislapset ovat tässä suhteessa poikkeuksellisia.  

Nylander on Rostilan kanssa samaa mieltä siitä, että pakkoruotsista huolimatta kieltä osataan liian huonosti. Hän kehittäisi opiskelumenetelmiä ja lisäisi ruotsin suullisten taitojen opettamista.