Kansainväliset suuryhtiöt rajoittavat ay-oikeuksia

Monikansalliset suuryhtiöt syyllistyvät maailman ay-liikkeiden kattojärjestön VAKL:n mukaan edelleen ammattiyhdistysaktiiveihin kohdistuviin ihmisoikeusrikkomuksiin.

VAKL:n ns. "mustaksi kirjaksi" kutsutussa vuosiraportissa esiintyy useita suomalaisillekin tuttuja yhtiöitä, jotka ovat suoraan tai alihankkijoidensa avustuksella onnistuneet hankkiutumaan ay-oikeuksien rajoittajien listalle.

Ruotsalainen Ericsson saa pyyhkeet yrityksestään päästä eroon Malesian-yksikkönsä ammattiliitosta. Banaaniyhtiöt Del Monte, Dole ja Chiquita ovat listalla Guatemalan banaaniplantaasien tapahtumien vuoksi, rengasyhtiö Good Year sopimusvalmistajansa työselkkausten takia. Myös Nestle ja McDonalds ovat aiempien vuosien tapaan VAKL:n vuosiraportin esimerkkiaineistona.

Suomea tai suomalaisia yrityksiä ei raportissa ole mainittu. SAK:n apulaisosastopäällikkö Turo Bergman muistuttaa kuitenkin, että Suomi on osaltaan vastuussa kehityksestä.

-Suomella valtiona ja osana Euroopan unionia on erilaisia kaupallisia ja muita suhteita maihin, joissa ay-oikeuksia poljetaan.

Bergman sanoi raportin julkistamistilaisuudessa tänään, että myös yhä useampi suomalainen yritys joutuu ulkomailla kohtaamaan ympäristön, jossa ay-oikeuksia rikotaan. Takavuosina mm. suomalaiset metsäyhtiöt operoivat riskirajoilla mm. Indonesiassa.

Monet Suomea lähellä olevat maat ovat listalla, esimerkiksi Venäjä, Baltian maat ja Pohjoismaista Norja, jossa lakko-oikeutta on Bergmanin mukaan rajoitettu "elintärkeillä sektoreilla", kuten öljyteollisuudessa.

Euroopan maista ay-oikeuksia vakavimmin on rikottu Valko-Venäjällä, jonka presidentti Aleksander Lukashenko on mm. takavarikoinut laittomasti ay-järjestöjen varoja. Lukashenkon kilpailijana syksyn vaaleissa oli ay-liikkeen edustaja.

Vauraista maista raportti ruoskii erityisesti Yhdysvaltoja ja siellä suosittua "Union Busting" -liiketoimintaa. Peräti 80 prosenttia työnantajista on raportin arvion mukaan turvautunut ulkopuolisiin konsultteihin ehkäistäkseen työntekijöidensä aikeita järjestäytyä.

Huima kuilu puheiden ja todellisuuden välillä

Bergmanin mukaan VAKL:in raportti on tärkeä asiakirja mm. siksi, että se osoittaa selvästi, miten suuri kuilu vallitsee huippukokouksiin osallistuvien huippupoliitikkojen ja -virkamiesten "tyhjien sanojen ja hurskastelun ja sen käytännön todellisuuden välillä, jossa ay-liikkeen aktiivit ja tavalliset, etujaan puolustavat työntekijät tekevät jokapäiväistä työtään". Bergman korostaa, että nämä ihmiset eivät syyllisty terroritekoihin, eivätkä sabotoi huippukokouksia tai särje mellakoissa kauppojen ikkunoita.

-Heidän "rikoksensa" on se, että he yrittävät omissa maissaan, omilla työpaikoillaan puolustaa oman maansa lainsäädäntöön tai ILO:n työelämän perusoikeuksia koskeviin sopimuksiin nojaten omia ja työtovereittensa etuja, Bergman sanoo.

VAKL:n raportin mukaan ay-toimintaan kohdistuva vaino näyttää olevan kasvussa. Viime vuoden aikana maailmassa murhattiin tai "katosi" 209 ay-aktiivia, kun edeltävänä vuonna luku oli 140. Noin 8500 ay-aktiivia joutui pidätetyksi, 3000 loukkaantui, yli 100 000 joutui erilaisen vainon kohteeksi ja lähes 20 000 sai potkut työpaikastaan.

Eniten perusoikeusrikkomuksia tehdään Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Monessa Lähi-idän öljymaassa ei tällaisia loukkauksia tapahdu siksi, että maat ovat yksinkertaisesti kieltäneet ammattiyhdistysliikkeen toiminnan.

Vuosikirjan koonnut Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL:iin kuuluu kaikkiaan 148 maan ammattijärjestöjä. Niillä arvioidaan olevan yhteensä yli 150 miljoonaa jäsentä. Sen suomalaiset jäsenjärjestöt ovat SAK, Akava ja STTK. VAKL:n puheenjohtajana toimii SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen.

VAKL järjestää 11. marraskuuta kansainvälisen toimintapäivän, jolla se vauhdittaa vaatimuksiaan saada työntekijöiden perusoikeudet maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelulistalle.

(MTV3-STT)