Kansainväliset ilmastoneuvottelut voivat venyä

- Onnistummeko saamaan aikaan sopimuksen Kööpenhaminassa, riippuu ennen kaikkea poliittisesta tahdosta, arvioi Dovland.

Poliittinen tahto on lisääntynyt, kun Yhdysvallat on saatu presidentin vaihtumisen myötä uudelleen mukaan ilmastoneuvotteluihin. Sopimuksen muotoon vaikuttaa erityisen paljon se, mihin Yhdysvallat on valmis sitoutumaan.

- Näyttää siltä, että Yhdysvallat olisi halukkaampi asettamaan kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita pidemmällä tähtäimellä, vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä Yhdysvallat ei selvästikään ole innokas asettamaan itselleen kovin suuria vähennystavoitteita, sanoo Dovland.

Esimerkiksi Kiinan ja Venäjän halukkuus osallistua päästövähennyksiin riippuu pääasiassa Yhdysvaltojen lupauksista. Vaikka halua olisi, Yhdysvallat ei todennäköisesti ehdi saada kotimaista lainsäädäntöä läpi kongressissa, jotta se voisi sitoutua ilmastosopimukseen jo joulukuussa.

- Ei olisi mikään yllätys, jos neuvottelut venyisivät ensi vuoden puolelle. Sekin on mahdollista, että Kööpenhaminassa tehdään poliittinen sopimus, jonka yksityiskohdista jatketaan vielä neuvotteluja ensi vuonna, miettii Dovland.

Suuria päästövähennyksiä vaaditaan

YK:n ilmastosihteeristö on määritellyt neljä perusedellytystä sille, että Kööpenhaminassa saataisiin sopimus aikaan.

Ensimmäinen on se, että teollisuusmaille asetetaan päästövähennystavoitteet. Vähennysten suuruudeksi on arvioitu 25-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä päästöjä pitäisi vähentää jo 80-95 prosenttia.

Toiseksi kehittyneimmille kehitysmaille pitäisi myös saada päästövähennystavoitteet. Suuruudeltaan ne olisivat 15-30 prosenttia verrattuna siihen, jos mitään ei tehtäisi.

Kolmanneksi teollisuusmaiden pitäisi sitoutua tukemaan taloudellisesti ja teknologian siirrolla kehitysmaita päästövähennyksissä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Neljänneksi pitäisi päästä sopuun siitä, miten sopimuksen noudattamista valvotaan.

- Paljon tässä on vielä töitä edessä. Lupaavaa on esimerkiksi se, että muutamat kehitysmaat kuten Kiina, Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat jo lupautuneet rajoittamaan päästöjään. Laaja yhteisymmärrys on jo saatu siitäkin, että maailmanlaajuisesti päästöjä pitäisi vähentää 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaisi 82 prosentin päästövähennyksiä teollisuusmaissa ja kuuden prosentin päästövähennyksiä köyhissä maissa, laskee Harald Dovland.

(MTV3)