Kansainväliselle rikostuomioistuimelle eripurainen alku

Maailman ensimmäinen pysyvä kansainvälinen rikostuomioistuin, ICC, on tänään avannut ovensa virallisesti Haagissa. YK:n pääsihteeri Kofi Annan sanoi ICC:n avaamista "historialliseksi hetkeksi".

ICC:n tehtäväkenttään kuuluvat tuomioiden jakaminen muun muassa sotarikoksista, kansanmurhista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tuomioistuimen 18 tuomaria ja syyttäjä aloittavat työnsä kuitenkin vasta vuoden 2003 alussa, ja ensimmäisiä juttuja ICC päässee käsittelemään vasta kyseisen vuoden lopussa.

ICC:n avaamista on varjostanut Yhdysvaltain voimakas vastustus. Maa on vaatinut rauhanturvaajilleen syytesuojaa ICC:ltä ja uhannut mm. vetäytyä YK:n rauhanturvaoperaatioista ellei sen vaatimuksiin suostuta.

Yhdysvaltain mukaan ICC:tä voidaan käyttää poliittisiin tarkoituksiin ja ICC loukkaa kansallista itsemääräämisoikeutta.

Kaikkiaan 139 valtiota on tähän mennessä allekirjoittanut ja 74 ratifioinut tuomioistuimen perustamissopimuksen, joka solmittiin Roomassa 1998. ICC:n tukijoihin kuuluvat muun muassa EU-maat ja useat Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian valtiot.

Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat ilmaisseet tukensa ICC:lle. Kuitenkaan esimerkiksi Kiina, Venäjä, Yhdysvallat, Intia ja Pakistan eivät ole liittyneet ICC:n jäseniksi.

Vauhtiin vuonna 2003

Ensimmäisiä rikostapauksia ICC alkaa käsitellä aikaisintaan vuoden 2003 lopulla. Tuomioistuimessa voidaan syyttää ihmisoikeusrikoksista ketä tahansa ICC-jäsenmaan kansalaista - valtionpäämiehestä mattimeikäläiseen.

YK:n turvallisuusneuvoston esityksestä tuomioistuin voi syyttää myös ICC-sopimuksen ulkopuolelle jääneen maan kansalaista. Turvallisuusneuvostolla on myös valta keskeyttää jutun käsittely tuomioistuimessa.

Tuomioistuin ei kuitenkaan ota käsittelyyn rikoksia, jotka ovat tapahtuneet ennen vuoden 2002 heinäkuun alkua. ICC ei myöskään syrjäytä kansallisia oikeusistuimia. Se ottaa juttuja käsiteltäväkseen vain, jos kansalliset oikeuslaitokset eivät pysty tutkimaan asiaa tai jos syytteen nostaminen ei kuulu niiden toimivaltaan. Rahoituksensa tuomioistuin saa jäsenmailta sekä lahjoitusvaroista.

Ensimmäiset ehdotukset jo 1940-luvulla

Ensimmäiset ehdotukset kansainvälisestä rikostuomioistuimesta esitettiin jo 1940-luvulla. Tuolloin YK ehdotti, että sotarikoksia selvittämään tarvittaisiin pysyvä maailmanlaajuinen tuomioistuin. Saksan kolmannen valtakunnan sotarikolliset saivat tuomionsa Nurnbergissä, mutta kysymys pysyvästä tuomioistuimesta jäi kylmän sodan jalkoihin.

Uudestaan ajatus tuomioistuimen perustamisesta nousi pintaan Balkanin sotien ja Ruandan kansanmurhan jälkeen 1990-luvun puolivälissä. Näissä sodissa tehtyjen rikosten selvittämistä varten perustetut väliaikaiset tuomioistuimet ICTY ja ICTR havaittiin kuitenkin pian hitaiksi ja kalliiksi.

Hitauden vuoksi paljon todisteita on ehtinyt katoamaan. Tämän vuoksi YK:n järjestämässä Rooman konferenssissa 1998 päätettiin, että tarvitaan pysyvä kansainvälinen tuomioistuin, joka pystyy puuttumaan rikoksiin nopeasti. Mutta vielä piti odottaa noin neljä vuotta, kunnes tarvittava määrä valtioita, eli 60, oli ratifioinut Rooman sopimuksen. Rajapyykki ylittyi huhtikuun alussa 2002.

-Toivomme, että ICC tuo lähemmäksi sen päivän, jolloin yksikään hallitsija, valtio, juntta tai armeija ei pysty rikkomaan ihmisoikeuksia, YK:n pääsihteeri Kofi Annan sanoi.

(MTV3-STT)

Kansainvälinen rikostuomioistuin
(Seitsemän uutiset 01.07.2002).

(Yhdeksän uutiset 01.07.2002).