Kansainvälinen arvio patistaa eläkeiän nostoon

Suomen eläkejärjestelmän toimivuutta selvittäneessä kansainvälisessä raportissa todetaan eliniän pidentynyneen niin paljon, että 63 vuoden eläkeiästä ei ole enää varaa pitää kiinni.

London School of Economicsin professori Nicholas Barr arvioi, että Suomen eläkejärjestelmä toimii hyvin. Hän löysi selvityksessään kuitenkin useita pieniä ongelmia, jotka voivat koitua isommiksi, jos niitä ei korjata.

Yksi isoimmista ongelmista on hänen mukaansa alhainen eläkeiän alaraja, jota pitäisi nostaa suhteessa eliniän pitenemiseen.

-Kansainvälisten tutkimusten mukaan monet ihmiset jäävät eläkkeelle heti kun se on mahdollista, vaikka se ei olisikaan heidän etunsa mukaista, Barr perusteli tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Jokaiselle ikäluokalle voitaisiin hänen mukaansa määritellä alin mahdollinen eläkkeeseen oikeuttava ikä. Näin on tehty esimerkiksi Britanniassa.

Barr kannustaa joustavoittamaan eläkkeelle jäämistä. Hän ehdottaa osa-aikaeläkkeen mahdollistamista siten, että eläkkeestä saisi 25, 50 tai 75 prosenttia. Myöhemmäksi jätetty osuus jatkaisi karttumistaan työansioiden mukaan.

Barr kartoitti Suomen työeläkejärjestelmää yhdessä Toronton yliopiston professorin Keith Ambachtsheerin kanssa Eläketurvakeskuksen (ETK) pyynnöstä.

"Eläkeiän nosto edessä"

ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantala pitää Barrin ehdotuksia pääosin toimivina. Eläkeiän alarajan korottaminen on hänen mukaansa edessä ennen pitkää.

Eläkkeelle voi jäädä tällä hetkellä 63-68-vuotiaana. Moni jää eläkkeelle heti 63-vuotiaana, vaikka työntekoon houkutellaan tämän iän jälkeen suuremmalla eläkekertymällä.

-Se on ongelma, jos elinikä pitenee, mutta työura ei pitene siinä mukana, Rantala sanoo.

Eläkkeellejäämistilastot osoittavat hänen mukaansa, että nykykannusteet eivät riitä houkuttimeksi pysyä työelämässä.

Eläketurvakeskuksen tilaama selvitys osuu ajankohtaiselle hetkelle, sillä työmarkkinajärjestöt puivat parhaillaan yhteisiä linjauksiaan työurien pidentämiseksi.

Järjestöjen on määrä antaa esityksensä pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.) 13. helmikuuta mennessä. Odotettavissa on ainakin yleinen tahdonilmaus. Konkreettisia keinoja valmistellaan vuoden loppuun asti jatkavassa ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmässä.

Enemmän varoja ulkomaille

Eläkevarojen sijoittamista ja hallinnointia tarkastellut professori Keith Ambachtsheer kannustaa suomalaisia eläkeyhtiöitä yhteistyöhön.

Pienille suomalaisyhtiöille koituu selvityksen mukaan keskimääräistä enemmän kustannuksia eläkevarojen hallinnoinnista. Vuonna 2011 kuluja oli 440 miljoonaa euroa eli noin 107 euroa vakuutettua kohti, kun kansainvälisessä vertailuryhmässä kuluja oli vain 60 euroa. Ero selittyy Ambachtsheerin mukaan ainakin osin suomalaisyhtiöiden pienemmällä koolla.

Suomen eläkejärjestelmä on Ambachtsheerin mielestä erittäin riippuvainen maan kansantaloudesta ja työllisyydestä. Ambachtsheer lisäisikin ulkomaisia sijoituksia, kun nyt kotimaahan sijoitetaan kolmannes eläkevaroista.

Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas olisi valmis nostamaan kansainvälisten sijoitusten osuutta, jotta eläkevaroille saataisiin parempaa tuottoa.

-Näin voidaan hillitä eläkemaksun korotuksia tulevaisuudessa, Sailas sanoo.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat