Kansa kammoaa hiilihydraatteja ja lisäaineita

Ruokatrendien kiihtynyt muutostahti pitää kotimaiset elintarvikevalmistajat varpaillaan. Trendeihin vaikuttavat esimerkiksi ruokaharrastuksen lisääntyminen ja ruoka-aiheiden saama lisätila mediassa.

Viime vuosina etenkin vähähiilihydraattisen ruokavalion puolestapuhujien sanoma on purrut hyvin suomalaisiin. Kesällä uutisissa on esimerkiksi kerrottu, että vaaleaa leipää karsastavien kansalaisten kulutuspäätökset lisäävät osaltaan leipomoalan ongelmia.

Valion teknologiajohtaja Matti Harju kertoo, että alan trendeissä on äskettäin tapahtunut selkeitä muutoksia. Meijeriyhtiön kannalta olennaisinta on kevyttrendin päättyminen ja luonnonmukaisuuden arvostus.

- Hiilihydraattikeskustelun ansiosta rasva on päässyt pannasta. Rasvattoman maidon kulutus on kääntynyt laskuun ja täysmaidon kulutus vastaavasti nousee. Viimeiset 20-30 vuotta jatkunut kehitys on kääntynyt ympäri, Harju sanoo.

Myös voi on nousussa siinä missä jalostetumpien tuotteiden, kuten margariinien, markkinaosuus kaventuu.

Hiilihydraattikeskustelu on osaltaan vaikuttanut siihen, että kuluttajat ovat alkaneet kiinnittää tarkempaa huomiota elintarvikkeiden sisältämiin proteiinimääriin.

Valion teknologiajohtaja Matti Harju sanoo, että runsaasti maitoproteiinia sisältävät tuotteet ovat hyvän aminohappokoostumuksensa takia varsinkin lihasmassan kehittämiseen tähtäävien liikkujien suosiossa. Heille maistuu etenkin maitorahka, joka ennen tunnettiin ruuanvalmistustuotteena tai jälkiruokien osana. Nyt sekä urheilijat että muut kuluttajat syövät kuitenkin maitorahkaa entistä enemmän sellaisenaan.

- Suomessa rahkan kulutus on parin viime vuoden aikana ehkä tuplaantunut, ei vain meidän yhtiössä vaan koko markkinoilla, Harju arvioi.

Valmistajat karsivat, kuluttajat kyselevät

Monet suuret valmistajat kuten Atria, HK Ruokatalo ja Saarioinen ovat jo useiden vuosien ajan vähentäneet tuotteistaan esimerkiksi suolaa ja rasvaa. Myös Keskon Pirkka-tuotteiden koostumusta on muutettu terveellisempään suuntaan. Viimeisimpänä valmistajien karsintalistalle on joutunut joillekin yliherkkyyttä aiheuttava aromivahvenne E621 eli natriumglutamaatti.

HK Ruokatalon tuotekehitys- ja markkinointijohtaja Markus Gotthardt kertoo, että asiakaspalautteen perusteella juuri luonnonmukaisuus vaikuttaisi nyt mietityttävän kuluttajia.

- Hieman yllättävästi rasvasta ja suolasta ei niinkään tule palautetta, vaan etenkin lisäaineista ja niiden käytöstä sekä yleensä ruuan terveellisyydestä, Gotthardt sanoo.

Johtaja Pasi Luostarinen Atriasta on Gotthardtin kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa yleinen tietämys terveellisyyteen vaikuttavista tekijöistä on noussut.

- Mutta on iso ero siinä, että puhutaanko kaikkien suomalaisten vai esimerkiksi "terveysjärkeilijöiden" kaltaisten kuluttajaryhmien ostoskäyttäytymisestä. Tällä hetkellä kaikkien ryhmien toiveissa korostuu kuitenkin niin sanotusti yksinkertaisuus. Halutaan kotimaista ruokaa ja ymmärtää sitä, mistä ruoka koostuu, Luostarinen sanoo.

Luomutuotteiden arvostus taas on Luostarisen ja Harjun mukaan vihdoinkin alkanut näkyä myös ostopäätösten tasolla.

Eineksiä syödään entiseen malliin

Pyrkimys luonnonmukaisempaan ruokavalioon ei kuitenkaan näy joka tasolla, vaan vaivattomuus ja hinta ovat edelleen myyntivaltteja nekin. Saarioinen Oy:n markkinointijohtaja Ritva Mäenpää sanoo, että konsernin einespuolen perustuotteiden menekki on pysynyt melko vakiintuneella tasolla vuodesta toiseen. Atrian Pasi Luostarisen mukaan einetuotemarkkina sen kuin vahvistuu. Hän muistuttaa, että samojen ihmisten kulutuskäyttäytymisessä voi olla suuria eroja ajankohdan mukaan.

- Arjessa korostuu nopea ruokailu, viikonloppuisin kokkaillaan ajan kanssa.

HK Ruokatalon Markus Gotthardt puolestaan kertoo, että esimerkiksi valmislihapullista käyty laatukeskustelu ei ole vielä näkynyt kulutusluvuissa.

- Kokonaismäärissä tarkisteltuna valmisruokia syödään kuten ennenkin, hän sanoo.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat