Kännyköille haetaan valtakunnallista kierrätysjärjestelmää

-Matkapuhelinten osalta on syytä muistaa, että niitä on tullut kierrätykseen tähän mennessä vasta vähän. Tilanne kuitenkin oletettavasti muuttuu tulevina vuosina. Mikäli valmisteilla oleva EU-direktiivi astuu voimaan, kierrätys on järjestettävä viimeistään silloin, kertoo Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Timo Valkonen.

Kännykät olivat jo pari vuotta sitten mukana kierrätyskokeilussa, joka tehtiin pääkaupunkiseudulla ja Hämeessä.

Paitsi ympäristön saastumisen estämiseksi, matkapuhelin on muutenkin mielekästä saada kierrätyksen piiriin. Suuri osa kännyn sisällöstä on piirikortteja, joissa on arvometalleja. Niitä pystytään uusiokäyttämään mm. sulattamalla.
-Kännykän kuori on usein muovi-metalliseosta. Toisten matkapuhelinten kuoret on valmistettu pelkästä metallista. Yritämme löytää kaikille materiaaleille järkevän kierrätysratkaisun.

Timo Valkosen mukaan Suomessa on tähän mennessä tullut kierrätyksen piiriin vasta parisen prosenttia myydyistä matkapuhelimista.
-Osa kännyistä on todennäköisesti jäänyt kakkospuhelimiksi, osa on annettu esim. lapsille. Meillä ei ole vielä kokonaiskuvaa siitä, miten vanhat matkapuhelimet poistuvat käytöstä.

WAP-puhelin sysää käyttökelpoisia puhelimia kiertoon?

Matkapuhelin vaihdetaan uudempaan usein jo silloin, kun se olisi vielä aivan toimiva. Syy tähän on kännyköiden hyvin nopea kehittyminen: soittaja haluaa käyttöönsä uusien puhelinmallien lisäpalvelut.
-Jo tänä kesänä tulevat käyttöön ensimmäiset WAP (Wireless Application Protocol) -standardin mukaiset kännykät. Niillä saa yhteyden Internetiin. Uskon kuitenkin, että aluksi näitä kännyjä käyttävät vain yritykset, linjaa Setelen toimitusjohtaja Mikko Hirvonen.

Hän kertoo uskovansa, että kännyköiden hinnat tulevat keskimäärin vielä jonkin veran alaspäin.
-Tämä johtuu siitä, että valmistajien tuotantoteknologia kehittyy - tuotantokoneistot virittyvät yhä tehokkaammiksi.

Tulevaisuuden matkapuhelin vastaa Hirvosen mukaan yhä tarkemmin kunkin käyttäjän erityistarpeisiin. Vaihtoehdot käyttäjille tulevat olemaan erittäin runsaat.
-Esimerkiksi itse olen innokas jalkapallomies. Parin vuoden päästä minulla on taskussani laite, jota ei välttämättä kutsuta enää kännykäksi. Siinä on puhelimen lisäksi yhteys kaikkiin firmani bisnesjärjestelmiin, mutta samalla laitteesta näkee Palloliiton futis-tulostiedot ja nuorten sarjojen tilanteet, Hirvonen visioi.

Näin monipuolinen palvelu vie Hirvosen mukaan siihen, että hinta ei ole enää matkapuhelimen ostamisessa kynnyskysymys. -Hyvästä palvelusta ollaan valmiita myös maksamaan. Ostavathan ihmiset viihde-elektroniikkaakin tietyllä rahamäärällä vuosittain, Setelen toimitusjohtaja vertaa.

Matkapuhelintiheyden maailmanennätys Suomessa

Suomalaisten taskuissa pirisee tällä erää jo noin kolme miljoonaa matkapuhelinta. Tämä merkitsee, että noin 70 prosenttia suomalaisista kantaa kännyä.
-Tämä on selvästi maailmanennätys. Seuraavina tulevat ruotsalaiset, mutta heilläkin on suhteessa kymmenesosa vähemmän matkapuhelimia kuin meillä, muistuttaa Setelen Hirvonen.

Hirvosen mukaan kännykulttuuri on Suomessa jo ylittänyt täysin ikä- ja sukupuolirajat. Matkapuhelimen hankkivat nykyisin yhtä lailla nuoret kuin vanhukset. Naisten kännynkäyttö on niin ikään liki saavuttanut miesten tason.
(STT)