Kännykkäpetos vei verottajalta yli kuusi miljoonaa

Tampereella on käynnistynyt mutkikas petosjuttu, jossa käsitellään uutta rikostyyppiä. Syytettyjen epäilleen tuoneen EU-maista kännyköitä ja jättäneen niistä arvonlisäverot maksamatta. Verottaja kaipailee 6,7 miljoonaa tilittämättä jäänyttä markkaa.

Miesten epäilleen tuoneen maahan kännyköitä 37 miljoonalla markalla. Törkeistä veropetoksista syytetään 27-vuotiasta ylöjärveläistä ja 34-vuotiasta turkulaista miestä. Päätekijöiden lisäksi syytettyjen penkillä istuu lempääläläismies, jota syytetään tavallisesta veropetoksesta, sekä kirjapitorikoksesta epäilty helsinkiläinen mies.

Oikeudellisesti kimuranttia juttua käsitellään koko tämän viikon, ja jatketaan vielä ensi viikolla. Tapauksen luonnetta kuvaa se, että kirjallista materiaalia on kertynyt yli 5000 sivua. Päätös annetaan myöhemmin.

Yhtiöt myytiin tyhjinä


Kännyköitä tuotiin Saksasta, Englannista, Ruotsista ja Tanskasta. Kauppoja tehtiin vuosina 1996-1997. Karkeasti arvioiden kännyköitä myytiin Suomessa 15-20000 kappaletta. Yhteisökaupassa alv-rekisteriin merkitty firma voi ostaa kännyköitä verovapaasti muista EU-maista.

Syyttäjän mukaan puhelimet on myyty Suomessa verollisena, mutta jätetty tilittämättä valtiolle 22 prosentin arvonlisävero. Syytteen mukaan epäillyt ovat pyörittäneet myyntifirmojaan 1-2 kuukautta, ja myyneet ne eteenpäin sellaisille henkilöille, joita on erittäin vaikea tavoittaa. Yhtiöt on myyty bulvaaneille tyhjinä niin, että niissä ei ole ollut muuta kuin arvonlisäverovelkaa. Yritykset on myyty ennen kuin ensimmäinen arvonlisäveroilmoitus on tehty.

Puolustuksen mukaan epäillyt eivät ole syyllistyneet mihinkään, koska heidän ei ole tarvinnut tilittää veroja. Verottaja ei ole tavoittanut uusia ostajia, joten veroja ei ole kukaan maksanut. Bulvaaneita ei ole saatu edes todistajiksi, koska heistä ei löydy osoitetietoja väestörekisteristä. Vain yksi, vankilassa oleva henkilö, on saatu todistajaksi yli kahden vuoden kateissa olon jälkeen.

Uusi rikostyyppi

Kyseessä on uusi rikostyyppi, josta ei juuri löydy ennakkopäätöksiä. Tällainen kierrätys alkoi, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995. Aikaisemmin tämä ei ollut mahdollista, kun välissä oli tulli. Nyt on ensimmäisiä tapauksia saatu oikeuden käsiteltäväksi, toteaa talousrikossyyttäjä Kari Laaja. On myös esitetty epäily, että kauppojen taustalta löytyy tuntematon rahoittaja. Oikeudessa tätä mahdollista taustahenkilöä ei näy.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat