Kännykkä tai some yhä useammin vainoamisen välineinä

-Yhtäkkiä osuimme muka samaan aikaan kauppaan ja parkkipaikoille. Mies hiippaili kotimme lähistöllä tai ajeli autolla kotimme ympäristössä, hän kuvailee.

Mia haki miehelle lähestymiskiellon, josta hän ei kuitenkaan kokenut olevan mitään hyötyä, koska sen rikkomisesta ei seurannut kunnon rangaistusta.

-Vainoamisen toteen näyttäminen on todella vaikeaa. Minulla pitäisi olla kamera koko ajan selässä, jotta pystyisin todistamaan sen.

Digitaalinen vainoaminen lisääntynyt

Vainoamisen uhrien kanssa työskentelevien mukaan perinteisen vainoamisen rinnalla käytetään yhä enemmän digitaalista vainoamista.

-Tekniikan kehitys antaa äärimmäisen tehokkaat keinot erityisesti parisuhdevainoon. Vainoamisen välineenä käytetään esimerkiksi matkapuhelimia, tietokoneita, sosiaalista mediaa ja paikannusteknologiaa, kertoo hanketyöntekijä Ulla Valtonen Viola - väkivallasta vapaaksi ry:stä.

Viola ja Oulun ensi- ja turvakotiyhdistys ovat käynnistäneet Varjo-hankkeen, joka keskittyy eron jälkeisen vainon ehkäisemiseen. Tällä viikolla julkaistiin digitaalisen vainon torjuntaa käsittelevä opas.

-Lähtökohta on, että jos sinua on kontrolloitu parisuhteessa, sinua vainotaan teknisten sovellusten avulla suhteen päättymisen jälkeen, Valtonen painottaa.

Tammikuussa jo 50 rikosilmoitusta 

Vainoamisen kieltävä laki tuli voimaan vuodenvaihteessa. Helsingin poliisilaitoksen mukaan rikosilmoituksia vainoamisesta on tehty koko maassa tammikuun alusta jo 50. 

Rikoskomisario Ilkka Juolan mukaan on kuitenkin hankala sanoa, kuinka suuri osa ilmoituksista koskee uusia rikoksia. Osa tapauksista on saatettu kirjata eri rikosnimikkeellä ennen vuodenvaihdetta.

-Lain valmisteluvaiheessa poliisi arvioi, että vainoamista koskevia rikosilmoituksia tehtäisiin vuodessa noin 250-300, Juola sanoo.

Vainoaja yleensä lähipiiristä

Ennakkoarvioiden mukaan valtaosa vainoamisrikosilmoituksista koskisi lähisuhdetapauksia eli käytännössä kumppanin tai ex-kumppanin harjoittamaa vainoamista.

Vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti esimerkiksi uhkaamalla tai seuraamalla vainoaa toista niin, että se aiheuttaa vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Rikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen uskoo, että valtaosa rangaistuksista tulee olemaan sakkoja, kuten pahoinpitelyrikoksissakin.

Uhri epäileväinen 

Ruotsissa vainoamisen yleisyyttä tutkittiin vuonna 2006. Tutkimuksen mukaan noin kaksi prosenttia eli runsaat 130 000 ruotsalaista oli vuoden sisällä altistunut pelkoa herättävälle vainoamiselle. Suomen väkilukuun suhteutettuna määrä vastaisi noin 100 000:ta ihmistä. 

Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridicasta ei usko, että vainoaminen olisi Suomessa ainakaan vähäisempää kuin länsinaapurissa.

-Olemme itse asiassa varmaan Ruotsia edellä tässä asiassa, kun huomioidaan esimerkiksi maamme henkirikostilastot.

Vainosta kärsivä Mia pitää hyvänä, että vainoaminen on nyt rikoslaissa. Hän on kuitenkin epäileväinen: laista ei ole uhrille konkreettista hyötyä, jos rangaistuksena on vain sakkoa tai ehdollista vankeutta.