Kännykällä köyhäkin pääsee kiinni yhteiskuntaan

Kansainvälinen televiestintäliitto ja YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO asetti eilen laajakaistakomission, jonka tavoite on on etsiä keinoja laajakaistayhteyksien saamiseksi kehittyviin maihin.

Viestintäministeri Suvi Lindén on mukana laajakaistakomissiossa.

- Komissioon on koottu erilaisten organisaatioiden edustajia, muutamia hallitusten edustajia, joitain toimitusjohtajia. Tavoite on, että kokoonpano on mahdollisimman laajapohjainen, jotta laajakaistayhteyksiä syntyisi, Huomenta Suomessa vieraillut Lindén sanoo.

Parinkymmenen jäsenen komission puheenjohtajina toimivat Ruandan presidentti Paul Kagame sekä meksikolainen, maailman rikkaimmaksi tituleerattu Carlos Slim.

Lindén painottaa, että langattomat yhteydet mahdollistavat laajakaistan rakentamisen haja-asutusalueilla ja kehitysmaissa kustannustehokkaasti.

- Kyllä se kuitenkin vaatii sähköä, ja se on kehitysmaissa yksi iso haaste. Komissio miettiikin energiansaantia. Laajakaistalla tarkoitetaan tässä yhteydessä mobiiliteknologian käyttöä eli kännyköiden käyttöä, eli kyse on siitä, miten kännyköitä ladataan, Lindén painottaa.

Hän pitää jäsenyyttään komissiossa tunnustuksena Suomen viestintäpolitiikalle. Lindénin mukaan Suomen vahvuuksia ovat taajuuspolitiikan pitkäjänteisyys, laajakaistayhteyden määrittely perusoikeudeksi sekä innovatiivisuus.

Kustannukset esteenä kehitysmaissa

Lindén kertoo, että maailman kännyköistä jo 60 prosenttia on kehitysmaissa. Esimerkiksi Intiassa on jo yli 500 miljoonaa kännykkää, ja maan hallituksen tavoitteena on rikkoa miljardin kännykän raja parissa vuodessa.

- Meidän viesti tässä tulee olemaan se, miten hallitusten kannattaa taajuuksia jakaa, jotta laajakaistoja voidaan rakentaa kustannustehokkaasti. On lyhytnäköistä rahastaa taajuuksista, koska viime kädessä kuluttaja maksaa sen. Esimerkiksi Afrikassa suurin este kännyköiden leviämiselle on niiden aiheuttamat kuukausittaiset kustannukset, Lindén sanoo.

Lindénin mukaan kännykän avulla moni köyhäkin on päässyt kiinni yhteiskuntaan.

- Muun muassa Keniassa on luotu pankkijärjestelmä mobiiliksi, eli hänkin, joka ansaitsee dollarin päivässä, pystyy integroitumaan yhteiskuntaan ja olemaan pankin asiakas. Kännyköillä on äärimmäisen suuri merkitys kehitysmaissa paremman tulevaisuuden luojina, Lindén korostaa.

Esimerkkeinä Lindén kertoo, että maanviljelijä voi saada kännykällä tiedon säästä ja markkinoista, ja naisten asema voi kohentua kännykän avulla.

Tietoyhteiskuntahuippukokous WSIS on määritellyt, että vuoteen 2015 mennessä kaikkien maailman ihmisten tulisi saada kommunikaatioyhteydet.

Katso viestintäministeri Suvi Lindénin haastattelu (Huomenta Suomi 11.5.2010)