Kallis: Porvareille yhteinen presidenttiehdokas

Kristillisen liiton puheenjohtaja Bjarne Kallis ehdottaa, että kokoomus, keskusta ja kristilliset asettaisivat yhteisen presidenttiehdokkaan. Ehdokkaan pitäisi tulla politiikan ulkopuolelta, jotta hänellä olisi mahdollisuuksia menestyä, Kallis sanoi kristillisten puoluevaltuustossa tänään.

Kallis arvioi, että kolmen puolueen yhteinen, politiikan ulkopuolelta tullut ehdokas "melko varmasti" voittaisi vaalit. Hän kuitenkin myönsi, että sovun löytyminen yhdestä ehdokkaasta on epätodennäköistä.

Toiseksi parhaana vaihtoehtona Kallis piti oman ehdokkaan asettamista. Tämän pitäisi pystyä keräämään vähintään yhtä paljon kannatusta kuin puolue sai eduskuntavaaleissa. -Mikäli taas tällaista ehdokasta ei löydy, olisi viisainta olla asettamatta ehdokasta ja antaa kannattajillemme suositus äänestää heidän mielestään sopivinta ehdokasta.

Huonoin ratkaisu olisi asettua puolueena jonkun toisen puolueen ehdokkaan taakse, Kallis varoitti. Se jakaisi kannattajat ja synnyttäisi puolueessa hajaannusta. Puoluekokouksen on määrä päättää, miten asia ratkaistaan. Siltä pyydetään valtuutusta antaa puoluevaltuuston päättää asiasta.

Kallis puolsi nimenmuutosta

Kallis muistutti, että myös nimenmuutos tulee esille puoluekokouksessa. Hämeen piiri ehdottaa uudeksi nimeksi kristillisdemokraatit. Kallis kehotti puolueväkeä arvioimaan kysymystä kiihkottomasti, vailla pelkoja ja ennakkoluuloja. Puheenjohtajan mukaan nimenmuutos vahvistaisi puolueen identiteettiä ja itsenäistäisi sitä.

-Kristillistä liitto pidetään liiankin laajasti jonkinlaisena apupuolueena ja osittain myös hengellisenä liikkeenä, Kallis sanoi. Hän piti käsittämättöminä epäilyjä, että nimenmuutos toisi mukanaan puolueen linjan muutoksen. -Meidän linjamme perustana on kristinusko ja sen eettiset ulottuvuudet, Kallis vakuutti.

Lopuksi Kallis vielä kehotti valtuustoväkeä jatkamaan työtä, jotta kristillisistä kasvaisi ensi eduskuntavaaleissa maan neljänneksi suurin puolue. Kallis muistutti, että imagotutkimusten mukaan puolueen potentiaalisten äänestäjien joukko on kasvanut 1990-luvulla kahdeksasta prosentista 15-16 prosenttiin.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat