Kalevala kiäntyy savoksi

Tekijät korostavat, ettei teosta toteuteta pilan päiten. Tekeillä on arvoteos, josta eriytetään numeroitu osa keräilijöitä varten. -Sen enempää Kalevalaa kuin savon kieltäkään ei turhenneta, vakuuttaa kustantaja Pekka Mäkelä Atena Kustannuksesta. -Tässä on läpikäyvänä periaatteena, ettei teoksesta tule parodiaa, Matti Lehmonen toteaa. Lehmonen lausuu ääneen jakson Kullervon kuolemasta osoittaakseen, että traagiset sävyt ovat kiännöksessäkin säilyttäneet tehonsa. Yllättäen runo kuulostaa alkuperäisemmältä kuin Lönnrotin säkeet konsanaan.

-Kansanrunoilijat tunsivat vain virsikirjan tekstiä. Runoja ei alun perin lainkaan luettu vaan ne muistettiin. Alkuperäinen aines voi olla hyvinkin vanhaa, Lehmonen innostuu. Kiäntäjä uskoo savonkielisen versionsa päästäneen joitakin Kalevalan sävyjä pintaan. Hän ottaa esimerkiksi Lemminkäisen, jonka sankaruuden lajista voidaan keskustella. -Tässä tekstissä esiintyy esimerkiksi leuhka Lemminkäinen, koko kylän sulhanen, Lehmonen mainitsee. Lehmosen Kalevala on syntynyt 14 kuukaudessa, mutta kytenyt mielessä paljon pitempään. Säkeitä siinä on kaikkiaan 22796, mikä on yksi enemmän kuin Lönnrotilla. Liuskoina se tarkoittaa lähes kahdeksaasataa. Lähes 400-sivuinen kirja ilmestyy todennäköisesti elokuussa Savon kulttuuripäivillä Mikkelissä.

Kiinnostus murteisiin vastapainoa EU:n keskusjohtoisuudelle

Kirjan kuvituksena käytetyt rautakautiset kalliomaalaukset ovat peräisin mm. Astuvansalmelta ja Saraakalliolta. Kuvat valinnut Pekka Kivikäs sanoo etsineensä ajatuksellista yhteyttä Kalevalan runoihin, sillä suoranaisia liittymäkohtia kalliomaalauksilla ja Lönnrotin eepoksella ei ole. Käännöshankkeesta on innostunut myös dosentti ja esseisti Osmo Pekonen, joka vetää Tuhatvuotinen Savo -projektia. Pekonen ei kiistä savolaisuuden humoristisuutta, mutta näkee sen merkityksen yhdentyvän Euroopan ristivalossa.

-Kuten ranskalaisuus myös savolaisuus on kieli-identiteetti. Kasvava kiinnostus murteisiin liittyy regionalismin nousuun vastapainona keskusjohtoiselle EU:lle, Pekonen arvioi. -Tietty aikakausi on päättymässä ja ihmisiä askarruttaa, keitä me olemme ja mikä on pysyvää. Savolaisuus on kestänyt jo tuhat vuotta, Pekonen muistuttaa. Hänestäkään savonkielinen Kalevala ei ole mikään vitsi. -Eino Leinon ja Otto Mannisen jäljillä ollaan eeposta kääntämässä, hän sanoo.
(STT)