Kaleerilaivaston sukelluksilta nappeja, solkia ja kenkiä

-Tällä kertaa löytyi samantyyppistä materiaalia kuin ennenkin, kuten nappeja, erilaisia solkia ja kenkiä. Ne täydentävät olemassaolevaa kokoelmaa, sanoo Pietarsaaren museonjohtaja Pekka Toivanen. Esineistö säilytetään ja konservoidaan Pietarsaaren museossa, joka myös vastaa tutkimuksista. Aikaisemmin maalle on tuotu mm. useita ikoneja.
-Miehillä oli mukana omia ikoneja. Kaleereilla oli myös oma pappi ja apupappi.

Muita merkittäviä löytöjä ovat iso kanuuna, hopeinen taskukello ja mörssäri. Lisäksi on nostettu noin tuhat hopeakolikkoa, viinapulloja, pistooleja, lasia ja tinaa. Myös ruokailuun liittyviä esineitä kuten astioita, rasioita ja säiliöitä on kertynyt.

-Voisimme tehdä parikin kunnon kattausta, Toivanen sanoo. Vaikka kaleerilaivaston esineistöä ja puuosia on aikojen saatossa huuhtoutunut rannikolle, on sitä meressä runsaasti jäljellä. Toivanen ei kuitenkaan usko, että tulevaisuudessa löytyy enää mitään yllättävää.

Pietari Suuri arvosti retkeä

Lähes sadan aluksen kaleerilaivastosta upposi 25 laivaa ja 285 miestä kahden viikon aikana, kun osa laivastoa purjehti Mikkelinsaarten sivuitse Vaasasta Uumajaan. Tarkoituksena oli mm. testata väylän sopivuutta purjehdukseen.

Kaleerit joutuivat syysmyrskyihin sekä meno- että tulomatkalla. Tuhoa täydensivät alueella sijaitsevat lukuisat karikot. -Tappiot olivat suuremmat kuin Hankoniemen taistelussa, joka on kuvattu historiankirjoituksessa melko tarkkaan. Pohjanmaan retkeä ei ole kuvattu samalla tavalla, vaikka Pietari Suuri antoi sille arvoa, kertoo Toivanen.

Hänen mukaansa Pietari Suuri toteaa päiväkirjassaan: "Näytimme heille vaarallisuutemme". Ruotsi oli tuolloin Venäjän päävihollinen pohjoisessa.

Hylyillä sukeltaa noin parikymmentä pohjalaista harrastajaa Bothnia Navaliksesta. Kaleerilaivaston löydöistä on järjestetty useita näyttelyitä, jotka ovat kiertäneet mm. rannikkokaupungeissa. Tutkimuksia jatketaan niin kauan kuin löytöjä riittää.
(STT)