Kalastuslakia joudutaan korjaamaan

Uudistettua kalastuslakia joudutaan rukkaamaan jo ennen kuin paljon intohimoja herättäneestä läänikohtaisesta viehekalastusmaksusta on saatu edes käytännön kokemuksia. Muutoksen aiheuttaa se, että käsite luvaton kalastus on havaittu tulkinnanvaraiseksi.

Kyse näyttää olevan ennemminkin juridisesta kuin käytännön ongelmasta. Viehekalastusuudistuksen yhteydessä eduskunta muutti kalastuslakia mm. siten, että laissa määrätään rangaistus sille, joka kalastaa kalastuksenhoitomaksua tai viehekalastusmaksua maksamatta tai jolla ei ole mukana maksun maksamista osoittavaa tositetta.

Lain säätämisen jälkeen tämä kohta havaittiin kuitenkin ongelmalliseksi. Kyse on siitä, voidaanko ilman läänikohtaista viehekalastusmaksua tapahtuva kalastus tulkita luvattomaksi kalastukseksi. Kalastuslain mukaan poliisilla ja kalastusviranomaisilla on oikeus ottaa talteen luvattomalla kalastuksella saatu saalis ja kalastuksessa käytetyt välineet.

Korkeimman oikeuden vuonna 1986 tekemä päätös mutkistaa kuitenkin tämän lainkohdan soveltamista. Oikeuden tuolloisen päätöksen mukaan pilkkiongen arvoa ei voitu tuomita valtiolle menetetyksi, koska kalastaja ei ollut syyllistynyt luvattomaan kalastukseen. Sen sijaan katsottiin, että pilkkijä "pilkki pilkkikortitta". Tuolloin käytettiin läänikohtaista pilkkikorttia, ja sitä voidaan pitää täysin vastaavana kuin nykyistä läänikohtaista viehekalastusmaksua.

Oikeusoppineiden päättelyn mukaan kyseisen tapauksen perusteella voitaneen koko asiaa tulkita siten, ettei ilman maksettua viehekalastusmaksua kalastavan pyyntivehkeitä voida ottaa talteen. Kalastuslakiin lisätään ilmeisesti momentti, jonka mukaan talteenotto-oikeus lisättäisiin koskemaan myös tilannetta, jossa ihminen kalastaa ilman viehekalastusmaksua.

Kalastusrikkomuksiin voitaneen lisätä myös kohta, jossa viitataan siihen, ettei kalastaja esitä todistusta viehekalastuksenmaksun maksamisesta asianmukaisesti.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat