Kaksi saanut turvapaikan ja 228 oleskeluluvan alkuvuonna

Esimerkiksi koko viime vuonna oleskeluluvan sai suojeluntarpeen perusteella vain 16 henkilöä, painavan humanitaarisen syyn perusteella 231 ja muista syistä 30. "Muut syyt" olivat pääasiassa avioliiton solmiminen suomalaisen kanssa.

Ulkomaalaisvirasto on myöntänyt 90-luvulla neljästä kuuteentoista turvapaikkaa vuodessa. Oleskeluluvan sen sijaan on saanut noin puolet hakijoista. Suojeluntarpeen perusteella sen on saanut 16-128 henkilöä vuodessa. Painavien humanitaaristen syiden perusteella lupa on myönnetty 93-1952 henkilölle vuodessa. Eniten oleskelulupia myönnettiin 1993. Tuolloin annettiin poikkeuslaki entisen Jugoslavian alueilta tulleille. Kyseisenä vuonna humanitaarisia syitä sovellettiin 1952 henkilöön.
-Lukuun sisältyvät paikallispoliisin erityislain perusteella myöntämät 1600 oleskelulupaa, tiedotuspäällikkö Tarja-Riitta Nissinen mainitsi.

Albanialaisten asia vielä kesken

Albanialaisen jalkapallojoukkueen turvapaikanhakua koskevat paperit ovat vielä poliisin tutkittavina. Ulkomaalaisvirasto tekee turvapaikkapäätöksen vasta saatuaan asiakirjat ja tutustuttuaan poliisin tekemiin selvityksiin.

Turvapaikkapäätöksistä ei yleensä tiedoteta, sillä ne on laissa määrätty salassa pidettäviksi. Lain tarkoitus on suojata itse suojaa hakevaa sekä hänen kotimaassa olevaa lähipiiriään. Albanialaiset ovat tulleet itse julkisuuteen turvapaikkaa hakiessaan. Tällöin he ovat ottaneet vastuun ja riskin siitä, että kotimaan viranomaiset saavat tietää heidän hakeneen turvapaikkaa.

-1990-luvun aikana on muistaakseni yhden ainoan kerran tiedotettu turvapaikkapäätöksestä. Kyse oli venäläisestä upseerista, joka haki turvapaikkaa. Siitä tuli niin iso julkinen asia, että siitä tehtiin sitten hyvin hyvin lyhyt tiedote, Nissinen muistaa.

Lähitulevaisuudessa turvapaikanhakijan haastattelut halutaan siirtää eurooppalaiseen käytännön mukaisesti poliisilta turvapaikkapäätöstä valmisteleville virkamiehille. Ulkomaalaisvirastossa selvitetään parhaillaan muutoksen rahoitusmahdollisuuksia.
-Nyt kaikki kertomukset, tiedot, näkemykset, mielipiteet, väitteet ja vastaväitteet tehdään kirjallisesti, mikä on kauhean hidasta ja kaikki kommunikaatiovirheriskit isoja, johtaja Jussi Ilvesmäki arvioi.
(STT)