Kaatuuko ilmastosopimus rahaan?

Valtionvarainministeriön erityisasiantuntija Outi Honkatukia myöntää, että rahalla on erittäin suuri rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vähintään yhtä suuri rooli on teollisuusmaiden päästövähennyksillä.

EU:n linjauksen mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittaisiin noin 100 miljardia euroa koko globaalilta yhteisöltä. Summa on kehitysmaiden rahoitustarve, joka ei ole sama kuin julkisen rahoituksen osuus.

- Siinä sadassa miljardissa on mukana taloudellisesti kannattavat omat investoinnit, paljonko tulisi hiilimarkkinoiden kautta ja kansainvälinen julkinen rahoitus. Julkisen talouden osuudeksi on laskettu 22-50 miljardia euroa, Honkatukia selventää MTV:n Huomenta Suomessa.

Tärkeimmät kriteerit rahoitustaakan jaossa ovat varallisuus ja päästöt. EU:n sisällä on kiistaa sitä, pätevätkö nämä samat kansainväliset kriteerit myös EU:ssa. Uudet Itä-Euroopan maat eivät halua maksaa päästöosuuksien perusteella, koska maissa käytetään paljon hiilivoimaa.

Kööpenhaminan joulukuisessa ilmastokokouksessa annetaan ainakin poliittinen julistus, jonka perusteella neuvotteluja jatketaan.

Hyvän ja kattavan ilmastojulistuksen tulee Honkatukian mielestä sisältää ainakin seuraavat asiat:

- selkeät päästövähennystavoitteet teollisuusmailta

- jonkinlaisia päästövelvoitteita nopeasti kehittyville maille kuten Kiina, Intia ja Brasilia - heiltä ei vielä vaadita absoluuttisia päästövähennyksiä, vaan päästöjen kasvun rajoituksia

- rahoituspaketti kehitysmaiden ilmastotoimiin - sekä päästöjen vähentämiseen että ilmaston muutokseen sopeutumiseen

- teknologian siirto

Katso valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan Outi Honkatukian haastattelu (Huomenta Suomi 2.11.2009)

Lue myös:

    Uusimmat