Kääriäinen: Rauhanturvalaki uusiksi

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen hyväksyisi EU:n mandaatin rauhanturvaoperaatioissa.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen haluaisi muuttaa rauhanturvalakia.

Kääriäinen sanoi Yleisradion Lauantaiseurassa, että Suomen pitäisi voida osallistua operaatioihin myös EU:n antaman mandaatin perusteella, jos YK ei pysty mandaattia antamaan. Nykyisen lainsäädännön perusteella Suomi voi osallistua operaatioihin vain, jos niillä on joko YK:n tai Etyj:n valtuutus.

Rauhanturvalain uudelleenarviointi on osa puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua.

- Rauhanturvalaki pitää käydä hyvin huolellisesti lävitse ja sen uudistamistarpeet, myös tämä mandaattiasia, Kääriäinen sanoi. Hän asetti YK:n keskeisimmäksi tekijäksi.

- YK:ta kannattaa ja täytyy aina näissä asioissa tukea ja vahvistaa ja rakentaa rauhanturvapolitiikkaa YK:n politiikan varaan, Kääriäinen lisäsi.

Koska YK voi joissakin tilanteissa olla toimintakyvytön, on Kääriäisen mielestä silti perusteltua laajentaa mandaatin antamisen mahdollisuus EU:lle.

- EU:n mandaatilla voisi olla hyvinkin perusteltua käyttöä. EU-mandaatin hyväksyminen tulee ajankohtaiseksi, sillä EU on rakentamassa omia nopean toiminnan joukkoja, Kääriäinen sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes yllätti oman puolueväkensä eilen kannattamalla puoluekokouksessa Suomen osallistumista näihin joukkoihin. Rauhanturvalain muuttamista Siimes ei sitä vastoin asettunut tukemaan.

Kääriäinen ei pitänyt Siimeksen tukea Suomen osallistumiselle nopean toiminnan joukkoihin loppujen lopuksi kovin suurena yllätyksenä.

- Hän on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja erittäin hyvin informoitu rauhanturvatoiminnan uusista haasteista, Kääriäinen huomautti.

Hämeenlinna ja Mikkeli mahdollisia maavoimien pääpaikkoja

Kotimaisen puolustusselonteon valmistelusta Kääriäinen ei kertonut yksityiskohtia, mutta myönsi että paineita on edelleen keventää rakenteita, eli sulkea asevarikoita ja varuskuntia.

- Se on lähtökohta valmisteluissa, että jokaisessa maakunnassa on puolustusvoimien ns. elementtiä näkyvillä, joukko-osastoa, varikkoa tai esikuntaa, niin että maa on katettu.

Kääriäinen ei myöskään paljastanut, tullaanko maavoimien esikunta siirtämään Hämeenlinnaan tai Mikkeliin.

- Kumpikin täyttää sotilasoperatiiviset vaatimukset, Kääriäinen sanoi, mutta halusi että ratkaisu tehdään kokonaisuuden yhteydessä.

Irakissa tarvitaan YK:ta

Irakin tilanteesta Kääriäinen ei ryhtynyt arvioimaan tulevaa kehitystä. Ulospääsytien löytäminen on Yhdysvaltojen johtamille miehittäjille vaikeaa, mutta irakilaisten pitää saada takaisin valta omassa maassaan.

- Suomi on tukenut sitä lähestymistapaa, että koetetaan mennä YK:n kanssa eteenpäin, vaikka se tuntuu takkuilevalta ja vaikealta.

Kääriäinen ei halunnut arvailla kuinka laajaa on ollut irakilaisvankien kidutus on ollut amerikkalaisten ylläpitämissä vankiloissa, mutta epäili, ettei kaikki ole tullut julki.

- Julkisuuteen tahtoo tulla vain jäävuoren huiput, paljon massaa ikävistä asioista jää peittoon.

Irak oli esillä myös, kun Kääriäinen äskettäin vieraili Washingtonissa ja tapasi virkaveljensä Donald Rumsfeldin. Tapaaminen tapahtui ennen kuin Irakin vankilakuvat tulivat julki, mutta Kääriäisen mukaan Rumsfeld vaikutti jo tuolloin väsyneeltä ja huolestuneelta. Kääriäisen mukaan Rumsfeld ei esittänyt Suomelle mitään pyyntöjä avusta Irakissa tai muualta, mutta antoi Suomen rauhanturva- ja kriisinhallintatoiminnalle tunnustusta ja toivoi Suomen pysyvän aktiivisena.

Puolustusministeri totesi, että vaikka näkemyseroja on, pitää suhteita hoitaa sekä itään että länteen.

- Pienen maan pitää hoitaa suhteitaan sekä Washingtonin että Moskovan suuntaan. Tämä ei tarkoita tietenkään sitä, että me hyväksyisimme esimerkiksi Irakin tapahtumat tänä päivänä. Se pitää pystyä kuitenkin erottamaan pitkäjänteisestä suhteiden pidosta valtioiden välillä ja valtion johtojen välillä, Kääriäinen muistutti.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat