Kääriäinen: Puolustusmäärärahojen korotus hallitusohjelmaan

Seuraavaan hallitusohjelmaan ja puolustusselontekoon pitäisi kirjata ensi vuosikymmenen tavoitteeksi huomattava korotus puolustusmäärärahoihin, sanoi puolustusministeri Seppo Kääriäinen tänään. Hän esitteli puolustusministeriössä laadittua strategiaa joka ulottuu vuoteen 2025.

Kääriäisen mukaan nykyisellä kehyksellä tullaan toimeen lähivuosina, mutta 2010-luvulla rahaa tarvitaan lisää, jotta nykyinen toimintakyky säilyisi. Rahantarvetta kasvattaa teknologian kehitys ja kallistuminen. Jotta toimintakyky säilyisi, pitäisi materiaalihankintoihin jatkossakin käyttää noin kolmannes puolustusbudjetista.

- Näkisin sen viisaana ja myös rehellisenä, että selonteossa vuonna 2008 tämä asia keskusteltaisiin. Sen selonteon antamilla linjauksilla eletään pitkälle 2010-luvulla. Silloin nämä resurssi- ja raha-asiat ovat muodostumassa hyvin hankaliksi, Kääriäinen sanoi.

Ministeri ei lyönyt kiinni mitään euro- tai prosenttimäärää, minkä verran nykyiseen kehykseen olisi saatava lisää. Rauhallinen tilanne nyt ei kuitenkaan ole peruste antaa puolustuskyvyn heiketä, hän korosti.

- Kertaalleen alasajettua kykyä ei voida missään oloissa nopeasti nostaa. Syvimmänkin rauhan aikana on siksi otettava huomioon pitkä perspektiivi, Kääriäinen sanoi.

Kääriäisen mukaan on selvä, että hallitusohjelmaan tarvitaan muotoiluja puolustuksen kehittämisestä, jotta asia saataisiin etenemään.

- Asiassa kuin asiassa, aina tukeudutaan viime kädessä siihen, mitä sanotaan hallitusohjelmassa. Jos siinä ei sanota yhtään mitään, niin silloin ei myöskään tapahdu yhtään mitään.

Kysymys Suomen mahdollisesta liittoutumisesta ei saa "Turvallisesti tulevaisuuteen" -asiakirjassa vastausta. Kääriäinen totesi, että kysymys on poliittinen ja ratkaistava poliittisin, ei taloudellisin perustein. Siitä on kuitenkin pidettävä huoli, että mahdollisuudelle liittoutua ei pääse muodostumaan esteitä.

Kääriäisen mukaan Suomen puolustuksella on edessään kaksi peruskysymystä matkalla 2020-luvulle, joihin on saatava poliittinen vastaus. Peruskysymyksiä on kaksi.

- Jatkammeko liittoumattomina vai liittoutuen? Minkä kokoisen budjettirahoituksen Suomi on valmis sijoittamaan puolustukseensa?

Reservi pienenee

Syksyllä eduskunta saa käsiteltäväkseen asevelvollisuuslain uudistuksen. Kääriäisen mukaan vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, minkä kokoiseksi reservi muodostuu ja lasketaanko ikärajaa nykyisestä 45 vuodesta 35 vuoteen.

- Elokuun aikana varmaan tehdään viimeiset ratkaisut, emme ole vielä tehneet lopullisia valintoja, Kääriäinen sanoi.

Reservi supistuu 350 000 hengen vahvuiseksi vuonna 2008, mutta tasosta siitä eteenpäin päätetään myöhemmin tulevassa selonteossa. Kääriäinen veikkasi, että vuonna 2025 ollaan 250 000:n ja 350 000:n välillä. Asevelvollisuus säilynee perusteena.

- Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa kansanarmeijaa pidän selkeänä tavoitteena ja hyvin todennäköisenä tilanteena, Kääriäinen sanoi.

Venäjän suunta ratkaisee

Asiakirjassa todetaan, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeinen tavoite on nyt ja edelleen lähialueiden poliittinen ja sotilaallinen vakaus. Ratkaisevan tärkeä tekijä on Venäjän kehitys niin poliittisesti kuin sotilaallisesti.

- Se on realistinen ja tervejärkinen lähestyminen, joka tunnustaa selkeästi ne laaja-alaiset uhkat jotka voivat Suomeenkin eri muodoissa kohdistua. Mitä vakaampi on Venäjän kehitys sitä parempi se on Suomen, Euroopan ja myös Venäjän kannalta.

(MTV3-STT)