Kääriäinen puolustelee supistuksia

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen perustelee voimaperäisesti vastikään tehtyjä päätöksiä puolustusvoimien joukko-osastojen supistamisesta. Hän korosti 173. maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä, että ilman tehtyjä päätöksiä puolustusvoimat olisi ajautuut muutamassa vuodessa umpikujaan.

Nyt ei Kääriäisen mielestä kyse ole paniikkijarrutuksesta. Hän lisäsi autoilutermein, että kyse on ABS-jarrutuksesta eli hallituista ja ennakoiduista toimista, joiden lykkääminen tulevaisuuteen olisi ollut lähinnä vastuuttomuutta.

-Suomen sotilaalliseen puolustukseen vaikuttavat muuttujat, siis puolustusratkaisu kaikkineen, kallistuva puolustusmateriaali ja sen elinkaaren mittainen ylläpito ja tiukat rahoituskehykset muodostavat ratkaisemattoman yhtälön sellaisessa tilanteessa, jossa jouduttaisiin jatkamaan vuosien 2006 ja 2007 kaltaista leikkauslinjaa, hän huomautti.

Tuolloin pohdintaan tulisivat Kääriäisen näkemyksen mukaan väkisinkin puolustusratkaisun perusteiden tarkistus. Kyse olisi luopumisesta ainakin osittain koko maan puolustamisesta ja osin yleisestä asevelvollisuudesta sekä materiaalihankinnoista. Hän muistutti tietävänsä, että joku esittää myös näiden ongelmien ratkaisuksi liittoutumista.

-Jos olisimme osa sotilasliittoa, voisimme nykyistä rohkeammin painopisteyttää hankintojamme ja tehtäviämme, ja tällä tavalla säästää rahaa. Liittoutuminen ei luonnollisesti ole tämän päivän asia, mutta se on asia, jolle ei tule sanoa "ei koskaan". Näin myös eduskunta määritteli asemamme, Kääriäinen muistuttaa.

Asevelvollisuus säilytettävä

Jotkut ovat puolustusministerin mukaan sanoneet, että liian pitkälle menevät leikkaukset tekevät sotilaallisen liittoutumattomuuden jatkamisen mahdottomaksi. Hän myönsi, että liittoutumattomuudella on hintansa. Jos joku maa ei pysty itse huolehtimaan sotilaallisesta puolustuksestaan, se joutuu kääntymään muiden puoleen.

-Toisaalta liittoutuminen ei myöskään ole keino leikata kustannuksia; Nato tuskin on kovin innostunut sellaisista jäsenistä, jotka perustelevat liittoutumistaan kustannussäästöillä. Siksi myös sotilaallinen liittoutuminen ja liittoutumattomuus ovat sekä poliittisia valintoja että sotilaallisia ratkaisuja, hän huomautti.

Selvää Kääriäisen mielestä on, että meidän on puolustettava maatamme ensisijaisesti riippumatta siitä, olemmeko sotilaallisesti liittoutumaton kuten nyt tai sotilaallisesti liittoutuneita, joka mahdollisuus Suomella myös on. Kääriäinen korosti, että yhtä ei pidä kuitenkaan vaihtaa. Se on yleinen asevelvollisuus.

-Se on muutosten jälkeenkin fundamenttien fundamentti Suomessa. Se joko on tai ei ole. Välimuotoja ei ole. Samoin täytyy todeta, että puolustusvoimat voivat toteuttaa laissa sille määrättyä tehtäväänsä vain, jos sillä on käytössään kulloisenkin hetken mittapuun mukaista kättä pidempää.

(MTV3-STT)