Kaapelitelevisiopykälä ehdotetaan poistettavaksi

Nykyisin yhtiökokous voi päättää perusparannuksesta tai uudistuksesta, jolla kiinteistö tai rakennus saatetaan vastaamaan ajanmukaisia vaatimuksia. Uudistuksen menot voidaan kerätä yhtiövastikkeella. Jos uudistuksella kohotetaan vain huoneistojen asumistasoa, on samalla päätettävä, että kustannuksiin osallistuvat vain ne osakkeenomistajat, jotka haluavat uudistusta. Monissa taloyhtiöissä tämä määräys on ollut esiin juuri kaapelitelevisioyhteyden hankkimisen yhteydessä. Siksi se onkin saanut lempinimen kaapelitelevisiopykälä.

Määräyksen kumoaminen merkitsisi sitä, että taloyhtiöissä voitaisiin päättää kaapeloinnista, parvekelasituksista ja muista huoneistojen tasoa kohottavista muutoksista samoilla edellytyksillä, joilla yhtiövastiketta voidaan yleensäkin käyttää peruskorjauksiin ja uudistuksiin. Selvityksen on laatinut dosentti Heikki Halila. Oikeusministeriö lähettää selvityksen nyt laajalle lausuntokierrokselle. Sen jälkeen ministeriössä päätetään mahdollisista lainsäädäntötoimista.

Eripuraa ja välistävetoja

Selvityksessä tuodaan esiin niitä hankaluuksia, joita kaapelitelevisiopykälä on aiheuttanut. Monissa taloyhtiöissä tv-lähetysten vastaanottoon liittyvät päätökset ovat aiheuttaneet pitkäaikaisiakin riitoja. Määräyksen soveltamisala on epäselvä, ja siihen on vedottu monien tavanomaistenkin perusparannushankkeiden yhteydessä. Selvityksessä korostetaan tarvetta yksinkertaisiin ja selkeisiin määräyksiin, jotta osakkeenomistajat voisivat itsenäisesti hoitaa omaa asumistaan koskevan päätöksenteon.

Kaapelitelevisioverkon toteuttaminen on saattanut merkitä sitä, että maksuhaluttomat ovat voineet ns. vetää välistä eli katsella lähetyksiä osallistumatta kustannuksiin. Joissain taloissa näiden katselujen estämiseksi on jouduttu hankkimaan kalliita suodattimia. Kaapelitelevisioverkkoon liittyneet osakkaat taas ovat olleet haluttomia osallistumaan perinteisen tv-antennin kunnostustöihin. Taloyhtiöissä saattaa siten olla useitakin vastaanottojärjestelmiä. Niiden aiheuttamien kustannusten jakautuminen on aiheuttanut eripuraa ja sekaannusta.

Selvityksessä muistutetaan myös, että pykälä vaikeuttaa mm. tiedonsiirtoverkkojen parantamista ja siten tietoyhteiskuntaan siirtymistä. Muutoksella voitaisiin selvityksen mukaan ehkäistä tilanne, jossa tavalliset asunto-osakeyhtiöt jäisivät varustetasossaan jälkeen muista asumismuodoista. Selvityksessä korostetaan, etteivät kaikki asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajat koskaan hyödy samalla tavalla yhtiössä tehtävistä perusparannuksista.
(STT)