Jyri Häkämiehen nettikolumni: "Vaalit järjestetään väärään aikaan"

Hallituksen alku on äärimmäisen tärkeä vaihe. Vaalien tulos on kaikilla tuoreessa muistissa ja yleisesti koetaan, että annetaan nyt voittajien yrittää enemmistöhallitusten Suomessa.

Alun tärkeydestä käy esimerkkinä Ranska ja tuore presidentti Macron, joka valmisteli kesän aikana, heti kautensa aluksi huolella uudistuksensa ja neuvotteli niille maltillisen ay-liikkeen tuen - nyt päätökset on saatettu voimaan. Vaikka Macronin kannatus onkin huvennut, hän on pitänyt vaalilupauksensa ja laittanut uudistukset liikkeelle. Tällä voi olla arvaamaton vaikutus hänen loppukaudelleen.

Suomessa on vuodesta 2011 eduskuntavaalit käyty huhtikuussa. Vaalit päätettiin siirtää huhtikuulle maaliskuulta Vanhanen II:n aikana. Vaalit haluttiin siirtää hieman lämpimämpään aikaan, kun edelliset vaalit oli käyty paukkupakkasissa.

Molemmilla kerroilla sen jälkeen – 2011 ja 2015 – on hallituksen muodostaminen venynyt kesän korvalle ja hallituksen startti mennyt kesälle. Alkanut kesälomakausi siirtää monella tapaa tehokasta ohjelman toteuttamista syksylle.

Juha Sipilän hallituksen ohjelma oli kunnianhimoinen talouden ja työllisyyden linjauksilla. Hallitus päätti myös uudistaa sosiaali- je terveydenhoitoa, työmarkkinoita ja lisätä kilpailua.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin ohjelman toimeenpano eri syistä. Macchiavellin sanoin ”Uudistaja saa vastaansa kaikki” – varsinkin ne, jotka kokevat häviävänsä. Hallituksen kohtaloksi koitui ”Musta syyskuu” 2015. Tuolloin palkansaajat järjestivät ”toimintapäivän” Rautatientorilla vastalauseena hallituksen toimille. Saman kuun gallupeissa Yle mittasi Perussuomalaisille yli 4 prosentin kannatuksen romahduksen ja loppu puolueen osalta on jo historiaa.

Näistä iskuista hallitus ei kokonaan ole toipunut ja monet uudistukset on alistettu milloin kenellekin edunvalvojalle – palkansaajille, MTK:lle, perusoikeusoppineille ja varmaan myös EK:lle. Myös hallituksen alkuaikojen innostus ja hyvä henki on vuosien aikana vaihtunut keskinäiseen mittelöön. Yleensäkin kannatusmuutokset vaikuttavat suoraan hallituksen toimintakykyyn sen pohjan lisäksi. Toimeenpanokyvystään kehuttu Lipposen-Niinistön hallituksessa oli kahdella puolueella – SDP:llä ja kokoomuksella kahdestaan Lipponen I:ssä enemmistö ja toisessakin melkein - ja se toi johtokaksikon lisäksi voimaa hallituksen työhön.

Suomessa on edessä vaalisuma. Presidentinvaalien jälkeen on luvassa maakuntavaalit lokakuussa, jos hallitus vain pysyy pystyssä. Vuonna 2019 on luvassa eduskuntavaalit huhtikuussa ja EU-vaalit kesäkuussa. Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana heinäkuusta 2019 alkaen ja on tärkeässä roolissa uuden komission muodostamisessa. On äärimmäisen tärkeää, että maassamme on toimintakykyinen hallitus hyvissä ajoin ennen puheenjohtajuuden alkamista. Suomella on vuosikausiin tärkein rooli EU:ssa ja sitä ei saa hukata.

Suomessa on käyty keskustelua vaalien ajankohdasta ja jopa vaalien yhdistämisestä vaaliväsymyksen välttämiseksi. Mielestäni tärkein uudistus olisi eduskuntavaalien siirtäminen vuoden alkuun, mikä mahdollistaa uudelle hallitukselle vahvan startin. Se kuulostaa kovin tekniseltä, mutta ei se sitä ole.

Suosituin seuraavaksi hallituspohjaksi on joku muu. EK teetti Taloustutkimuksella arvoja ja asenteita mittaavan tutkimuksen, jonka tulokset valmistuivat kuukausi sitten. Kysyttäessä suosikkia seuraavaksi hallituspohjaksi, suosituimmaksi pohjaksi nousi ”Joku muu” eli ei mikään perusvaihtoehdoista – nykypohja, punamulta tai sinipuna, vaikka niihin oli laskettu mukaan myös vihreät. Tämä kertoo siitä epätietoisuudesta tai tyytymättömyydessä, joka kansalaisilla on nykytilanteesta eikä sille oikein tunnu löytyvän edes vaihtoehtoja.

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto