Juutalaista kansanmusiikkia ensi kertaa Suomessa

Suomen ensimmäinen juutalaisen kansanmusiikin eli klezmerin festivaali järjestetään ensi viikonloppuna Helsingissä. Esimakua suomalaisille hiukan tuntemattomasta musiikinlajista saatiin sunnuntaina, kun maailman ehkä tunnetuin klezmer-muusikko, klarinetisti Giora Feidman konsertoi Helsingissä Arena-teatterissa trionsa kanssa.

-Musiikki on rukous, jumalan ylistys ilman uskontoa, se on osa vapautta. Klezmerin tarkoituksen ymmärtää parhaiten sanan alkuperästä - se muodostuu kahdesta hebreankielisestä sanasta "kli" ja "zemer", jonka sananmukainen käännös on "laulun instrumentti", Feidman sanoo.
Klezmer ei Feidmanin mukaan ole vain musiikkisuunta. Ydin on siinä, että ihmisestä tulee universaalin äänen eli laulun kantaja. 70 -luvulla klezmer kuitenkin yleistyi Feidmanin vahvalla avustuksella kuvaamaan itä-euroopan juutalaisten musiikkia. Sen juuret ulottuvat keskiajalle, jolloin musikantit kiersivät kylissä soittaen niin häissä kuin hautajaisissa.

Klezmerissä kuuluukin yhtä aikaa niin iloa, surua kuin riehaa ja rauhaa. Myös sosiaalisuus on voimakasta.
-Jos soitamme Chopinin musiikkia tunteeko yleisö itsensä puolalaiseksi?
- Ei, me tunnemme jonkin värinän ja energian jota kutsumme musiikiksi ja joka saa meidät ymmärtämään yhdessäolon merkityksen, Feidman sanoo.

Suomalaisille klezmer-musiikki on jäänyt hiukan tuntemattomaksi, vaikka täälläkin sitä harrastetaan. Feidmanikin lienee suurelle yleisölle tutuin Steven Spielbergin Schindlerin lista-elokuvan musiikista.

Ensimmäinen Helsinki Klezmer festivaali esitteleekin ensi viikonloppuna musiikkia varsin monipuolisesti. Taitajia kuullaan kahdeksasta maasta.

Lue myös:

    Uusimmat