Juutalaissotilaat jatkosodassa pelkäsivät saksalaisia aseveljiään

Noin 300 suomenjuutalaista miestä taisteli talvi- ja jatkosodassa, jossa heistä tuli myös saksalaisten aseveljiä.

Jatkosodan alussa Kolmas Valtakunta lähetti noin 220 000 saksalaissotilasta Suomeen.

Saksalaiset ottivat rintamavastuun pohjoisessa, mutta heitä oli sijoitettuina eri puolille Suomea.

Myös Suomeen alkoi tihkua enenevässä määrin tietoja holokaustista, joka oli meneillään Euroopassa.

Tämä aiheutti pelkoa niin suomenjuutalaisten noin kahden tuhannen asukkaan väestön keskuudessa kuin myös armeijassa olevissa sotilaissa.

Juutalaissotilaat eivät tervehtineet saksalaisia upseereita ja vaikka siitä valitettiinkin, niin asiaa katsottiin sormien läpi.

Useat juutalaissotilaista joutuivat kiperiin tilanteisiin saksalaisten kanssa.

Tuolloin nuori sotilas, Boris Rubanovitch muistelee, kuinka hänet määrättiin tulkiksi saksalaiseen laivaan.

-Tilanne oli todella uhkaava. Iso hytti oli täynnä saksalaisupseereita, jotka ihmettelivät kielitaitoani. Minä puolestani pelkäsin, että joku heistä vetää pistoolin esiin ja ampuu minut. Se oli todella kauhea tunne, joka jäi lähttemättömästi mieleeni, muistelee Rubanovitch.

Syvärin rintamalla juutalaiset perustivat oman kenttäsynagogan. Lähistöllä oli saksalaisjoukkoja, joista sitä käytiin ihmettelemässä, mutta asiaan ei puututtu.

Sodan jatkuessa tilanne paheni, koska Suomessakin juutalaiset pelkäsivät mahdollista luovutusta Saksaan.

Näin ei kuitenkaan käynyt.

Suomi joutui luovuttamaan 12 juutalaista, mutta he eivät olleet Suomen kansalaisia , vaan muualta tulleita pakolaisia.

Sotamarsalkka Mannerheim ymmärsi juutalaisssotilaiden erityisaseman ja siksi hän vieraili Helsingin pääsynagogassa itsenäisyyspäivänä 6.12.1944.

MTV3 esittää dokumentin Marskin vaietut sotilaat sunnuntaina 16.12. klo 18.15.

Katso Juha Muurisen juttu (Kymmenen uutiset 15.12.2012)

Lue myös:

    Uusimmat