Juutalaiset katuvat pahoja tekojaan Jom Kippurina

Se päättää juutalaisten uudesta vuodesta alkaneen kymmenen katumuspäivän jakson.

Suomen juutalaisasioiden hoitaja ja juutalaisen koulun apulaisrehtori ja opettaja Daniel Weintraub kertoo, että Jom Kippur on kaikista juutalaisista juhlista arvokkain ja sitä vietetään lähinnä synagogassa rukoillen.

– Jom Kippur on suuri katumuksen ja anteeksi pyytämisen päivä. Koska se on tavallaan irrotettu ajasta ja paikasta, sitä vietetään koko maailmassa samalla tavalla. Siten siihen ei liity Suomessakaan mitään erityispiirrettä.

Paasto auttaa keskittymään

Juutalaisissa juhlissa pöydät notkuvat perinteisesti herkkuja, mutta Jom Kippurina paastotaan. Paasto jatkuu juhlan loppuun asti, eli reilun vuorokauden.

Paaston idea ei ole Weintraubin mukaan rangaista itseä, vaan vapauttaa ajatukset.

– Kun ihminen tietää, että hänen ei pidä syödä Jom Kippurina, hänen ei tarvitse uhrata ajatuksia sellaisin maallisin asioihin kuin ruuan valmistamiseen ja hankkimiseen. Jos ihmiselle kuitenkin iskee esimerkiksi päänsärky eikä hän pysty keskittymään rukoukseen, hänen tulisi syödä tai juoda jotain, ettei varsinainen pääasia unohtuisi. Paasto on siis sivuseikka juhlan vietoissa, ei sen päätarkoitus.

Elämän kirjaan hyvillä teoilla

Jom Kippur liittyy juutalaiseen syyspyhien ketjuun. Siihen kuuluu myös uusi vuosi, jota vietettiin reilu viikko sitten.

Nyt eletään juutalaisen kalenterin mukaan vuotta 5771.

– Juutalainen kalenteri laskee alkuhetkensä maailman luomiseen. Kun uusi vuosi koittaa, vanhan juutalaisen näkemyksen mukaan jumala avaa taivaassa niin sanotun elämän kirjan. He jotka ovat olleet kuluneena vuonna erityisen ansiokkaita ja tehneet hyviä tekoja, tulevat heti kirjoitetuksi elävien kirjaan. Me muut, joiden pitää hieman katua tekojaan, voivat tehdä sen uuden vuoden ja Jom Kippurin välisenä aikana.

– Tarkoitus on saada juutalaiset hetkeksi pysähtymään kiireen keskellä ja tarkistamaan omaa elämäänsä ja omia tekojaan. Jom Kippur on siis hyvin eettinen pyhä.