Jussi Uotin tuomio varojen pimittämisestä konkurssipesäluettelossa nurin

Korkeimman oikeuden mukaan itseään vastaan ei tarvitse todistaa.

Jussi Uotin saama tuomio virheellisen pesäluettelon esittämisestä on mennyt nurin korkeimmassa oikeudessa. Korkeimman oikeuden mukaan Uotin menettely oli oikeutettua, koska kyseessä oli omaisuus, jonka osalta hän oli saman aikaisesti syytteessä velallisen epärehellisyydestä.

Oikeus totesi, että oikeudenkäynti, jossa Uoti vannoi pesäluettelon, ei ollut oikeudenmukainen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan.

Uoti asetettiin henkilökohtaiseen konkurssiin vuonna 1997. Hän vannoi varoista ja veloista laaditun pesäluettelon joulukuussa 1998. Pesäluettelon vannominen tapahtui painostusvankeuden uhalla. Luettelon mukaan hänellä oli velkaa 87 miljoonaa ja varoja noin 700 000 euroa.

Salon käräjäoikeus ja Turun hovioikeus tuomitsivat Uotin törkeästä velallisen petoksesta, koska pesäluettelosta puuttui omaisuutta yli miljoonan euron arvosta. Omaisuus oli Uotin hallinnassa olevissa yhtiöissä muun muassa Man-saarella ja Bahamalla. Omaisuus liittyi talousrikoksiin, joista Uoti oli ollut syytteessä vuodesta 1996 lähtien.

Turun hovioikeus katsoi aikanaan, ettei Uoti olisi joutunut todistamaan itseään vastaan ilmoittamalla kaiken omaisuutensa. Hovioikeus perusteli näkemystään sillä, että käräjäoikeus ei ollut käyttänyt painostusvankeutta epäasiallisesti tai muussa kuin konkurssin tehostamistarpeessa.

Kari Uotin tuomion purku ennakkotapaus

Korkein oikeus purki lokakuussa 2009 oman tuomionsa vastaavassa tilanteessa Jussi Uotin veljen, oikeustieteen tohtori Kari Uotin kohdalla. Oikeus oli huhtikuussa tuominnut Uotin ehdottomaan vankeuteen omaisuutensa salaamisesta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan rikoksesta epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Oikeus koskee myös konkurssimenettelyä silloin, jos epäiltyä vaaditaan painostusvankeuden uhalla antamaan tietoja, joilla voi olla velallisen kannalta haitallista merkitystä käynnissä olevassa rikosasiassa.

Oikeutta pysyä vaiti on arvioitava syytetyn näkökulmasta ja niiden tietojen perusteella, joita hänellä on silloin, kun häneltä pakon tai rangaistuksen uhalla vaaditaan tietoja, korkein oikeus toteaa.

Asiasta kertoi Salon Seudun Sanomat.

(MTV3 -STT)

Lue myös:

    Uusimmat