Jussaröstä etsitään aarrelaivaa

Vrouw Maria

Tähtäimessä on vuonna 1782 uponnut hollantilainen priki De Catherine, jonka hopealastista vain osa saatiin tuolloin pelastettua. Lastin omistajalle kuului myös osa Vrouw Marian mukana uponneesta hopeasta.

Maria-rouvan tavoin myös De Catherine oli matkalla Pietariin. Pro Vrouw Maria -yhdistyksen varapuheenjohtaja Rauno Koivusaari kertoo, että hopeaprikistä on saaristossa kerrottu tarinoita sukupolvien ajan. Viime kesänä löytämänsä Vrouw Marian hylyn kuvaamiseen yhdistys ei ole saanut omaa lupaa Museovirastolta.

Muutamat yhdistyksen jäsenet ovat kuitenkin mukana Merimuseon järjestämällä Vrouw Marian tutkimusleirillä Nauvon edustalla.

Tutkija Maija Fast Merimuseosta huomauttaa, ettei tilanteessa ole mitään poikkeuksellista. Veden allakin arkeologisia arvokohteita tutkitaan nimenomaan arkeologin johdolla. Löytäjillä on oikeus osallistua näihin tutkimuksiin, mutta ei järjestää omiaan.

Kiinnostavaa löytyy

Jussarön vesillä yhdistyksen sukeltajat ovat osuneet jo muutamaan hylkyyn, jotka eivät kuitenkaan sovi De Catherinea koskeviin kuvauksiin. Jotakin muuta mielenkiintoista sen sijaan on jo löytynyt, lupailee Koivusaari.
De Catherinesta on arkistoista saatu niin tarkat tiedot, että sukeltajat uskovat tunnistavansa hylyn, jos se kohdalle sattuu. Laivan kohtaloa ei kuitenkaan tunneta yhtä hyvin kuin Vrouw Marian historiaa, mutta toisaalta etsintäalue on tällä erää pienempi, selvittää Koivusaari.

Prikistä pelastettu hopea huutokaupattiin aikoinaan Tammisaaressa. Tiettävästi hylkyyn kuitenkin jäi arvokasta lastia, joten 1800-luvulla sitä ehdittiin etsiä laajasti mutta tuloksetta, Koivusaari sanoo.

Kiista jatkuu oikeudessa

Koivusaaren mukaan Vrouw Marian omistusoikeuksia koskevaa kiistaa käydään tästedes raastuvassa, sillä Museoviraston ja yhdistyksen englantilaisen asianajajan neuvottelu aiemmin tässä kuussa ei tuottanut tulosta.

Museovirasto katsoo selvitysmies Pekka Honkasen raportin mukaisesti, että kaikki oikeudet hylkyyn kuuluvat muinaismuistolain perusteella valtiolle. Sukeltajat saavat kuitenkin näkemyksilleen tukea Åbo Akademin yksityisoikeuden professorilta Peter Wettersteinilta, joka on ryhtynyt tutkimaan aihetta. Hänen mukaansa tilanne ei suinkaan ole yksiselitteinen.

Vrouw Marialle on määrätty suoja-alue, jonka halkaisija on 1,5 kilometriä. Vesialueen omistaa metsähallitus, suoja-aluetta taas valvoo merivartiosto. Alueella ei saa ankkuroida aluksia eikä sukeltaa muuten kuin vaarassa olevan aluksen pelastamiseksi.

Suoja-alueita on aiemmin perustettu kahdelle muulle hylylle: Kotkan edustalle uponneelle venäläiselle St. Nikolaille sekä hollantilaiselle St. Mikaelille, jonka matka Vrouw Marian viimeisen purjehduksen tavoin päättyi Nauvon vesille. Muihin löydettyihin hylkyihin sen sijaan saa sukeltaa vapaasti. "Uusien" yli sata vanhojen hylkyjen löytymisestä on ilmoitettava Museovirastolle, muistuttaa Fast.
(MTV3)

Pro Vrouw Maria -yhdistys