Juncker: Suomen maksettava Kreikan vakuuksista

Suomi ja muut euromaat ovat keväästä lähtien olleet eri linjoilla Suomen Kreikalta vaatimista vakuuksista, mutta ristiriidat on onnistuttu pitämään kulissien takana.

Pitkään piilotellut erimielisyydet pulpahtivat kuitenkin pintaan tänään Puolan Wroclawissa alkaneessa EU:n valtiovarainministerikokouksessa.

Aamupäivällä pidetyn euromaiden ministeritapaamisen jälkeen euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi euromaiden päättäneen, että vakuuksia Kreikalta haluavat maat joutuvat maksamaan niistä.

-Me päätimme, että jos vakuuksia tarjotaan, niitä saa vain asianmukaista korvausta vastaan, Juncker sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) piti samaan aikaan tiedotustilaisuuttaan suomalaistoimittajille. Hän vaikeni visusti vakuuskeskustelujen yksityiskohdista, sillä euroryhmän tiedotuslinjasta päättää puheenjohtaja Juncker.

Kun tieto Junckerin puheista kiiri suomalaistoimittajien korviin, Urpilainen joutui järjestämään pikavauhdilla ylimääräisen tiedotustilaisuuden.

Urpilainen kiisti, että euromaiden kokouksessa olisi sovittu vakuuksien maksullisuudesta.

Ministerin mukaan vakuuksien saamiseen liittyy ehtoja, joista ei ole edelleenkään sovittu.

-Nyt ei kannata mennä asioiden edelle. Tästä vakuusmallista neuvotellaan edelleen ja myös ehdoista, jotka vakuuksien saamiseen liittyvät, Urpilainen vastasi toimittajien kummasteluihin.

Päättäväisesti esiintyneen Urpilaisen mukaan Suomi ei edelleenkään osallistu Kreikan tukipakettiin ilman vakuuksia. Hänen mukaansa Suomi hyväksyy vain ehdot, jotka ovat maamme kannalta hyvät.

Korkotulot pois?

Junckerin mainitsema hinta voisi tarkoittaa esimerkiksi muita alhaisempaa korkotuottoa vakuuksia haluaville maille. Tällaista ratkaisua vakuuskiistaan väläyttää esimerkiksi Financial Times -lehti.

Euromaiden vakausrahaston korkotuottoja tuloutetaan jäsenmaille, mutta nyt Suomi voisi jäädä vaille näitä rahoja.

Useissa euromaissa on suhtauduttu kriittisesti Suomen vakuusvaatimukseen, sillä velkakriisissä kiemurtelevan Kreikan kassassa ei ole ylimääräistä rahaa vakuuksiin.

Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekter sanoi tiedotustilaisuudessaan suoraan, että vakuusjärjestelmästä pyritään tekemään siinä määrin "vastenmielinen ja kallis", että mahdollisimman harva jäsenmaa käyttäisi sitä.

Urpilaisen mukaan vakuuskysymykseen pitäisi löytää ratkaisu kuukauden sisällä. Hän suhtautui ratkaisun löytymiseen luottavaisesti.

-Poliittinen tahtotila ratkaisun löytymiseen on lisääntynyt, Urpilainen arvioi.

"Katastrofaalinen riski"

Euromaiden erimielisyydet Kreikan avustamisen suhteen herättävät huolta jo Euroopan ulkopuolellakin, minkä takia Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithner osallistui poikkeuksellisesti euromaiden ministeritapaamiseen.

Geithnerin vierailu tapahtui suljettujen ovien takana, mutta tapaamisesta tihkuneiden tietojen mukaan amerikkalaisministeri patisti euromaita kasvattamaan 440 miljardin euron vakausrahastoaan, jotta se voisi paremmin vastata alueen kriiseihin.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble tyrmäsi tuoreeltaan Geithnerin ehdotuksen.

Wroclawissa järjestetyssä keskuspankkiirien tapaamisessa Geithner varoitti, että euroalueen sisäiset erimielisyydet velkakriisin hoidosta muodostavat "katastrofaalisen riskin" maailmantaloudelle.

Päätös Kreikan lainoista lokakuuhun

Kreikka joutuu odottamaan päätöstä uudesta lainaerästä odotettua pidempään.

Euromaat ovat päättäneet lykätä kahdeksan miljardin euron lainaerän maksupäätöstä ensi kuuhun. Päätös oli tarkoitus saada tehtyä tämän kuun loppuun mennessä.

Kreikan rahat uhkaavat loppua ensi kuussa, ellei uutta lainaerää saada maksuun.

Uuden lainaerän maksu on jäissä, koska Kreikka ei ole onnistunut toteuttamaan lupaamiaan talousuudistuksia.

Katso Helena Petäistön raportti Puolasta (Kymmenen uutiset 16.9.2011)

Katso Rita Strömmerin raportti Ateenasta (Kymmenen uutiset 16.9.2011)

(MTV3 - STT - AFP)

Lue myös:

    Uusimmat