Julkisuudessa liian heikko kuva psykiatrisesta hoidosta

Vaikka psykiatrinen erikoissairaanhoito vaihtelee eri puolilla maata, sitä voidaan pitää kohtuullisena ja nykyistä julkisuuskuvaansa parempana. Vakavia seurauksia hoitojärjestelmän muutoksesta ei ole merkittävästi havaittavissa, todetaan tuoreessa väitöskirjassa.

Lääketieteen lisensiaatti Jaakko Korkeila on väitöskirjassaan tutkinut psykiatrisen sairaanhoidon muutoksia vv. 1990-1994. Vuosikymmenen alun jälkeen psykiatrisissa sairaaloissa hoidettujen masennuspotilaitten määrä lisääntyi. Myös sairaalahoitoon palaaminen lisääntyi. Sairaalaan hakeutuminen oli vähäisempää alueilla, joilla avohoito oli tehokasta. Avohoidon potilaat olivat tyytyväisiä hoitoonsa ja hoitoon pääsemisen nopeuteen.

Terveyskeskuslääkärit olivat tyytymättömiä psykiatristen palvelujen määrään ja joustavuuteen sekä tiedon kulkuun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.
-Vaikka psykiatrisen erikoissairaanhoidon voimavarat muuttuivat, sairaalahoidontarve ei muuttunut. Potilaiden runsas vaihtuvuus sairaaloissa on lisännyt osastojen kuormitusta selvästi. Avohoidon järjestäminen ei sinänsä vähennä sairaalahoitoa. Tarvitaan yksilöllisiä, kohdennettuja palveluja vaikeimmista häiriöistä kärsiville potilaille, Korkeila selvittää.

Hän toteaa, että vaikka Suomessa ei vielä olekaan havaittavissa vakavia seurauksia psykiatrian sairaalapaikkojen vähenemisestä, kansainvälisesti on kuitenkin kokemuksia psykiatristen potilaitten päätymisestä kodittomiksi, vankiloihin ja päihdeongelmiin. Näin saattaa käydä varsinkin psykooseista kärsiville potilaille.

Korkeilan väitöskirja Näkökulmia suomalaiseen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tarkastetaan tänään Turun yliopistossa.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat