Julkisen sektorin parhaat valittu

Helsingin kaupunginkirjasto, Kainuun Prikaati ja Turun ja Porin Sotilasläänin Esikunta nousivat Suomen julkisen sektorin parhaiksi käytännöiksi Suomen Kuntaliiton, sisäasianministeriön ja valtiovarainministeriön järjestämässä valintaprosessissa. Nämä julkisen sektorin yksiköt esitellään ensi vuoden syyskuussa Tampereella järjestettävässä EU:n julkisen sektorin neljännessä laatukonferenssissa, joka on osa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden virallista ohjelmaa. Konferenssissa kaikilla EU:n 25 jäsenmaalla on mahdollisuus esitellä kolme julkisen sektorinsa parasta käytäntöä.

Valtiovarainministeriön asettama valitsijaryhmä julkisti päätöksensä Suomen julkisen sektorin laatukonferenssissa tänään. Osana EU:n jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä Suomessa valittiin jo neljännen kerran julkisen sektorin parhaat käytännöt.

Arvioitsijaryhmän näkemyksen mukaan Helsingin kaupunginkirjaston vahvuutena on johtamisen kehittäminen. Johtamiselle on asetettu selkeät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kirjastolla on käytössä monipuoliset käytännöt palkita ja motivoida henkilökuntaa hyvistä työsuorituksista. Kirjaston menokehitys on hallittua ja tulot ovat nousseet. Kymmenen eurooppalaisen kaupungin kirjastonkäyttöä koskevan selvityksen mukaan Helsingin kaupunginkirjastossa on poikkeuksellisen suuret käyttöluvut, mutta aukiolotuntia kohti lasketut kustannukset eivät ole keskivertoa korkeammat. Automaatiota ja itsepalvelua lisäämällä kirjasto on pystynyt vastaamaan palvelujen kysynnän kasvuun henkilöresurssien vähenemisestä huolimatta.

Kainuun Prikaati on arvioitsijaryhmän mukaan erinomaisesti toimiva organisaatio, joka on kehittänyt systemaattisesti johtamiskäytäntöjään ja strategiatyötään. Prikaatissa huolehditaan henkilöstön jaksamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Suhteet ympäröivään yhteiskuntaan on hoidettu esimerkillisesti ja myös saavutetut tulokset ovat monelta osin erinomaisella tasolla.

Turun ja Porin Sotilasläänin Esikunnan vahvuuksiksi arvioitsijaryhmä toteaa toiminnan järjestelmällisyyden. Johtaminen perustuu itse kehitettyyn tasapainotettuun toimintamalliin. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti ja sitä hyödynnetään tehokkaalla tavalla. Organisaation suorituskykytulokset ovat kehittyneet myönteisesti. Keskeinen suorituskyky eli operatiivinen valmius on kokonaistulosmittarilla arvioituna kehittynyt myönteisesti ja asetetut tavoitteet on saavutettu.

(MTV3-STT)