Julki- ja piiloverot hoitovastikkeissa

Suomen Kiinteistöliitto on vuodesta 2001 lähtien seurannut, kuinka suuren osan kiinteistöverot ja kunnalliset maksut lohkaisevat asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeista. Tilastollisena vertailuperusteena on käytetty samanlaista kerrostaloa kaikissa kaupungeissa. Trendi on ollut asukkaiden kannalta huolestuttava.

  • Indeksitalo
  • rakennettu 1975
  • 40 asuntoa
  • 10 000 kuutiota

Suomen Kiinteistöliiton tutkimuspäällikkö Mauri Marttila puistelee päätään:

"Nämä kunnalliset maksut ja kiinteistöverot ovat nousseet viimeisen vuoden aikana 4 %. Suunta on ollut sama jo vuodesta 2001., josta lähtien nousu on ollut yhteensä 17 %. Se on lähes neljä kertaa suurempi kuin yleinen kustannuskehitys, joskin on muistettava, että myös muut ylläpitokustannukset ovat nousseet kaksi, kolme kertaa nopeammin kuin inflaatio."

Kustannusten nousu 2001-2005

  • Kiinteistöverot ja kunnalliset maksut + 17 %
  • Kiinteistöjen ylläpitokustannukset + 14 %
  • Yleinen kustannustaso + 4.5 %
  • Lähde: Suomen Kiinteistöliitto

Mitkä ovat nyt viimeisen vuoden aikana olleet keskeisimpiä nousueriä?

"Vertailukaupunkien osalla jätehuollon osuus näyttäisi nousseen nopeimmin. Meillähän on tullut tänä vuonna mm valtiolle menevään jäteveroon 30 % korotus. Myös jätteen käsittelymaksut ovat nousseet varsin paljon ja entistä enemmän on otettu käyttöön erilaisia ekomaksuja. Ne ovat tavallaan perusmaksuja, joilla katetaan mm. kotitalouksien ongelmajätehuolto."

Kustannusten nousu 2004

  • Jätehuolto 11 %
  • Tontin kiinteistövero 6 %
  • Kaukolämpö 5 %
  • Rakennuksen kiinteistövero 4.5 %
  • Vesi ja jätevesi 3.5 %
  • Kiinteistösähköt 1 %
  • Lähde: Suomen Kiinteistöliitto

Taloyhtiöiden kannalta surullisinta tässä tilanteessa on tietysti se, että kun niiden hoitovastikkeet nousevat kuntien lisääntyneen ahneuden takia, taloyhtiöillä on entistä huonommat mahdollisuudet varautua väistämättä edessä oleviin remontteihin - perusparannuksista puhumattakaan.

Asumisen julki- ja piiloverojen perimisessä on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja.

"Tänä vuonna näyttää siltä, että Vantaa on kallein näistä vertailukaupungeista. Sen perässä seuraavat kärjessä Turku, Jyväskylä, Rovaniemi ja Lappeenranta."

Kiinteistöverottajien 10 kärjessä:

Kaupunki

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

Vantaa

0,14

0,15

0,68

0,55

0,12

0,12

1,76

Turku

0,08

0,10

0,77

0,49

0,12

0,19

1,74

Jyväskylä

0,13

0,11

0,78

0,48

0,13

0,12

1,74

Rovaniemi

0,10

0,14

0,61

0,60

0,12

0,16

1,74

Lappeenranta

0,11

0,08

0,74

0,51

0,12

0,18

1,74

Tornio

0,04

0,11

0,67

0,63

0,13

0,16

1,73

Hämeenlinna

0,09

0,10

0,77

0,49

0,12

0,14

1,71

Imatra

0,06

0,08

0,72

0,50

0,13

0,21

1,70

Kotka

0,09

0,11

0,70

0,56

0,12

0,12

1,70

Ylivieska

0,06

0,12

0,67

0,50

0,12

0,19

1,67

  • 1. Tontin kiinteistövero
  • 2. Rakennuksen kiinteistövero
  • 3. Kaukolämpö
  • 4. Vesi ja jätevesi
  • 5. Sähkö
  • 6. Jätehuolto
  • 7. Yhteensä

"Tampere puolestaan on ollut jatkuvasti isommista kaupungeista listan alapäässä. Myös esimerkiksi Kemissä on tapahtunut myönteistä kehitystä, sillä siellä luvut ovat nousseet suhteessa vähemmän kuin muissa kaupungeissa."

Vertailukaupungeissa kaikkein maltillisin linja on ollut kuitenkin Kouvolassa. Ero Vantaan ja Kouvolan välillä on 50 neliön kaksiossa 235 euroa vuodessa eli 20 euroa kuukaudessa.

Kunnalliset verot ja maksut

  • Esimerkki 50 neliön kaksio
  • Vantaa 1 060€/vuosi
  • Kouvola 820 €/vuosi
  • Lähde: Suomen Kiinteistöliitto

Vertailun tekijöiden viesti kaikille kaupungeille on selkeä:

"Kunnat voisivat kiinteistöveropäätöksiä tehdessään miettiä, mistä tässä oikeastaan maksetaan - ja kuka maksaa. Ja myös tätä piiloveroasiaa siltä kannalta, että kunnalliset liikelaitokset eivät käyttäisi kohtuutonta hinnoittelua."

Lue myös:

    Uusimmat