Juhliva Merivoimat odottaa aluskantansa uudistamista

Vuosipäiväänsä tänään juhliva Merivoimat on tuntuvien kalustouudistusten edessä. Merivoimat odottaa saavansa ensi vuonna vuorollaan tilausvaltuuden, jolla korvataan kaikkiaan 11 vanhentuneina käytöstä poistuvaa taistelualusta.

Merivoimien aluksia

Liki tusinan aluksen suonenisku on varsin tuntuva: merivoimillamme on kaikkiaan noin 25 alusta, kun raivaajat lasketaan lukuun mukaan.
-Poistuvat alukset on suunniteltu korvattaviksi kuuden aluksen laivueella, kertoo merivoimien komentaja, vara-amiraali Esko Illi. Tämä Laivue 2000 -hanke sisältää hänen mukaansa kaksi Hamina-luokan ohjusvenettä sekä neljä aivan uudenlaista taistelualusta. Uusi alustyyppi on ilmatyynyalus.
-Taistelualusten lisäksi myös rannikkojoukkojamme uudistetaan eräillä tärkeillä hankkeilla. Lähitulevaisuuden konseptia voi siis luonnehtia haasteelliseksi, merivoimien komentaja arvioi.

Kukin puolustushaara vuorollaan

Vara-amiraali Illi toteaa, että resurssien jaon periaate puolustusvoimien sisällä on onnistunut.
-Meillä on hyvä perinne siten, että tarpeet maa-, meri- ja ilmavoimien kesken puidaan puolustusvoimien sisällä. Ongelma on Suomen resursseilla vain se, että meillä on varaa keskittää isompia hankintoja kerrallaan vain yhteen puolustushaaraan.

Ilmavoimien Hornet-ohjelma on päättymässä, ja nyt maavoimilla on meneillään isot hankkeet kuten valmiusprikaatit helikoptereineen.
-Nyt sitten odotetaan merivoimien vuoroa alkavaksi ensi vuonna. Eduskuntahan tietenkin sanoo asiassa lopullisen sanan. Puolustusministeriö on joka tapauksessa esittänyt hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen, että tällainen tilausvaltuus merivoimille myönnettäisiin, Illi muotoilee.

Merivoimien komentaja Esko Illi

Vara-amiraali kertoo pitävänsä kiitettävänä sitä, että merivoimien tehtävät ovat selkeytyneet viime vuosina tehdyillä uudistuksilla. Merivoimat vastaa nyt yksiselitteisesti koko merialueemme alueellisesta koskemattomuudesta ja turvaamisesta. Tähän asti merivalvontaan osallistui myös muita puolustusvoimien tahoja. -Nyt merivoimilla on hyvin selkeä kokonaisvastuu, myös Ahvenanmaan puolustus tuli yksiselitteisesti meidän tehtäväksemme. Muutos oli monella tavoin erittäin onnistunut, sinivalkoisten merivoimien komentaja alleviivaa.

"Merimies on eri mies"

Vaikka varusmiesten rooli on sotalaivoilla pienempi kuin monissa muissa puolustustehtävissä, myös merivoimien kokonaisjärjestelmä perustuu Illin mukaan varusmiehiin.
-Merivoimissa varusmiesten merkitys on erityisen tärkeä rannikkojoukoissa. Vara-amiraali muistuttaa, että merivoimat on aina ollut perin suosittu palveluspaikka varusmiesten keskuudessa.
-Tässähän voi siteerata vanhaa sanontaa merimies on eri mies . Kutsunnoissa siis riittää halukkaita tulijoita.

Merivoimien komentaja myös tähdentää, että nykypäivän suomalainen varusmiehet ovat ylipäänsä "hienoa joukkoa kaikin tavoin".
-He ovat motivoituneita ja hyväkuntoisiakin, vaikka tietysti fysiikkapuolella on joskus poikkeuksia. Tähän on kuitenkin kiinnitetty huomiota uudessa varusmiesten koulutusjärjestelmässä, joka uusittiin jokseenkin perin pohjin. Koulutuksen fyysinen puoli on aiempaa tehokkaampi, Illi vakuuttaa.

Merivoimat 210 vuotta

Merivoimat juhlii tänään 210-vuotispäiväänsä. Juhla järjestetään vuonna 1790 käydyn Ruotsinsalmen taistelun muistoksi. -Se on Suomen historian tärkein meritaisteluvoitto. Silloin Suomi tosin oli osa Ruotsin valtakuntaa, mutta pääosin suomalaisista kootulla Suomen saaristolaivastolla oli tässä taistelussa ratkaiseva osa, vara-amiraali Illi korostaa.

Helsingissä järjestettävä juhla on tänä vuonna myös puolustusvoimien tervehdys 450 vuotta täyttävälle Helsingille.
(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat